Suomen EU-kansalaistiedotus kiinnosti Islannissa
Islanti toivoo voivansa liittyä Euroopan unioniin vuoteen 2012 mennessä. Kuva: Euroopan komissio.UM:n Eurooppatiedotus kävi maaliskuun lopussa Islannissa kertomassa, miten Suomessa hoidettiin kansalaistiedottamista ennen EU- kansanäänestystä. Islantilaisia kiinnosti, missä vaiheessa tiedottaminen ylipäätään aloitettiin, miten ja mistä aiheista tiedotettiin. Erityisesti kansalaisten kysymykset ja heidän pelkojensa aiheet kiinnostivat maassa, jossa aletaan pikapikaa valmistella kansalaisille suunnattua tiedottamista.
Puolueetonta tietoa kansalaisille
Eurooppatiedotuksen edustajat kertoivat, että kansalaisia ei välttämättä kiinnosta niinkään EU:n suuret linjaukset vaan se, miten mahdollinen jäsenyys vaikuttaisi heidän omaan elämäänsä.
Islantilaisille tarjottiin monipuolista tietoa Suomen ulkoasiainministeriössä alusta lähtien toimineen Eurooppatiedotuksen toiminnasta. Suomen maakuntajakoon pohjautuva tiedotusorganisaatio ja sen etupäässä kirjastoihin sijoitetut toimipisteet takasivat kansalaisille helpon saavutettavuuden jo vuonna 1994.
Kansalaisten kohtaaminen kasvokkain on ollut jo toiminnan alkuajoista lähtien tärkeää. Islantilaisia informoitiin alueiden aktiivisesta tiedottamisesta ja jalkautumisesta kansan pariin, mikä tarkoitti osallistumista erilaisiin tapahtumiin sekä luentojen ja seminaarien järjestämisestä. Lisäksi kerrottiin alueiden erilaisten intressiryhmien mukaan ottamisesta tilaisuuksiin ja niin sanotun maakunnallisen tukiryhmän asiantuntemuksen hyödyntämisestä.
Samoin kerrottiin tuotetusta kirjallisesta materiaalista, yhteistyöstä muiden ministeriöiden kanssa ja asiakaspalvelusta.
Eurooppatiedotuksen edustajat korostivat islantilaisille, että kaikki tapahtumat ja järjestelyt pidettiin omissa käsissä ja jaettava tieto oli ehdottoman puolueetonta. Tämä jätti mielipiteenmuodostamisen ihmisten itsensä tehtäväksi aina äänestämistä myöten.
Jäsenyysneuvottelut eivät ole läpihuutojuttu
Eurooppatiedotuksen päällikkö Marja Aspelund (oik.) ja aluetiedottajat Leena Halonen ja Helena Kiiskinen kertoivat islantilaisille Suomen EU-kansalaistiedotuksesta. Vierailun isäntänä oli Islannin ulkoministeriön tiedotusosaston johtaja Audunn Atlasson.Islanti valmistelee maansa kansalaistiedottamista jätettyään jäsenhakemuksensa Euroopan unionille heinäkuussa 2009. Martin Eyjólfsson, Islannin ulkoministeriön ulko- ja taloudellisten asioiden osaston pääjohtaja, arveli varsinaisten jäsenneuvotteluiden alkavan mahdollisesti tulevana syksynä. Maa toivoo voivansa liittyä unioniin vuoteen 2012 mennessä.
Islannissa päävastuu EU-kansalaistiedottamisesta on maan parlamentilla. Parlamentin ulkomaansuhteista vastaavan komitean varapuheenjohtaja Pórunn Sveinbjarnadóttirin nimesi Islannin suurimmaksi ja vaikeimmaksi tehtäväksi sellaisen tiedotusorganisaation luomisen, joka takaa tiedonvälityksen siitä, missä neuvotteluissa kulloinkin mennään. Toiveena Islannissakin on, että niin sanotut ruohonjuuritason organisaatiot tulevat mukaan tiedottamiseen ja että työlle saadaan poliittisten puolueiden lisäksi kaikkien hyväksyntä.
Moni islantilainen hyväksyy EU-jäsenneuvottelujen avaamisen, mutta yli puolet kansalaisista suhtautuu itse jäsenyyteen kielteisesti. Varsinaisissa neuvotteluissa vaikeimmat haasteet koskevat kalastusta, maataloutta ja ympäristökysymyksiä. Eniten liittymistä vastustavat kalastajat, suurinta kannatusta unioni saa nuorilta. Jäsenyyden ja euron käyttöönoton toivotaan vakauttavan taloutta ja auttavan pahoin lamaantuneen maan takaisin jaloilleen.
Islanti kuuluu jo Schengen-alueeseen, Euroopan talousalueeseen se on kuulunut vuodesta 1994, mikä helpottanee neuvotteluja. Yhteisiä ohjelmia EU:lla ja Islannilla on entuudestaan muun muassa koulutuksessa, tutkimuksessa ja ympäristötyössä.
Lisätietoja:
Islannin ulkoasiainministeriö
Euroopan komission laajentumissivut
