Kreikan talouskurimus heijastelee koko euroalueelle
Euroalueen päämiehet neuvottelivat Kreikan lainoittamisesta Brysselissä 7. toukokuuta.Kreikan vaikea taloustilanne on heittänyt varjonsa koko euroalueen ylle. Euroryhmä on päättänyt myöntää lainaa Kreikalle, jotta se, ja koko euroalue, selviäisi tilanteesta. Nyt on tärkeää saada markkinoiden luottamus euroalueeseen säilymään ja tämän sovitun paketin uskotaan olevan tätäkin tavoitetta ajatellen tarpeeksi järeä.
Lainapaketti avuksi
Tilannetta vakauttamaan suunnattu avustuspaketti koskettaa myös Suomea. Suomen Kreikalle myöntämä laina ei kuitenkaan ole suomalaisilta pois, sillä Suomi ottaa lainaa summaa vastaavasti ja lainaa sen edelleen Kreikalle. Kreikan lainalle sovittu korko (3 kk:n euribor + 3 %) on suurempi kuin Suomen ottaman lainan korko. Tämä korkoero tuottaa Suomelle nettomääräistä hyötyä, muutamia kymmeniä miljoonia euroja vuositasolla. Tosin on olemassa riski, ettei kaikkia lainattavia varoja saada korkojen kera takaisin.
Koko avustuspaketin suuruudeksi on sovittu 110 miljardia euroa. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) osuus tästä on 30 miljardia euroa. Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) jäsenmaille jäävä osuus on siten 80 miljardia euroa. Eri euromaiden Kreikalle lainattava osuus määräytyy maiden Euroopan keskuspankin pääomaosuuksien mukaan. Tämä osuus puolestaan määräytyy maan väkiluvun ja bruttokansantuotteen mukaan. Näin ollen Suomen osuus on 1,85 % eli 1,48 miljardia euroa. Eniten lainaa antavat suurimmat ja rikkaimmat jäsenmaat: Saksa ja Ranska.
Vastikkeeksi saamastaan lainasta Kreikka on luvannut tehdä veronkorotuksia, menoleikkauksia sekä rakenteellisia uudistuksia, jotta julkinen talous tervehtyisi. Euroryhmä tulee valvomaan näiden lupauksien toteuttamista neljännesvuosittain. Laina maksetaan Kreikalle osissa ja lainoituksen jatkamisen ehtona on että Kreikka noudattaa sovittua tiukkaa talouskuuria. Tällä pyritään välttämään myös lainan takaisinmaksuvaikeudet.
Miksi Kreikalle halutaan lainata?
Kreikan talouden kaatumisella olisi kohtalokkaita seurauksia koko euroalueelle. Se saattaisi nostaa merkittävästi muun muassa Suomen valtion lainojen korkoa. Korkojen nousu saattaisi johtaa velkakriisin kärjistymiseen muissakin euromaissa, lähinnä Portugalissa ja Espanjassa. Lisäksi euroalueen talous supistuisi. Suomen valtiovarainministeri Jyrki Katainen on korostanut että vaihtoehto olla myöntämättä lainaa Kreikalle olisi Suomen talouden kannalta huonompi: laina tai lama.
Lainaamiseen osallistuvat kaikki 16 euroryhmän maata: Kreikka, Saksa, Ranska, Italia, Espanja, Alankomaat, Belgia, Itävalta, Portugali, Suomi, Irlanti, Slovakia, Slovenia, Luxemburg, Kypros ja Malta. Lainapaketti täytyy kuitenkin vielä hyväksyä lainoitukseen osallistuvien jäsenmaiden parlamenteissa. Esimerkiksi Ranskan parlamentti on ehtinyt jo hyväksyä Kreikka-avun. Suomessa eduskunta äänestää asiasta 12.5. Mikäli euromaa ajautuisi lainanannon vuoksi itse suuriin talousvaikeuksiin, voisi se saada muulta euroryhmältä poikkeusluvan olla osallistumatta Kreikan lainoitukseen.
Voidaanko Kreikka erottaa EMUsta?
Kreikan heikko taloustilanne on herättänyt kysymyksiä siitä, voidaanko maata erottaa EMUsta. Euroopan unionin perustamissopimuksessa ei ole säännöstä, jonka mukaan talous- ja rahaliitosta voitaisiin erottaa. Oikeudellisesti Kreikalla on mahdollisuus erota EMUsta, mutta se on poliittisista ja taloudellisista syistä lähes mahdotonta.
Miksi Ruotsi ei joudu lainaamaan Kreikalle?
Kyse on euroalueen ongelmasta. Ruotsi, kuten Tanska, Iso-Britannia ja kahdeksan uusimmista EU-jäsenmaistakaan (Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tshekki, Unkari, Romania ja Bulgaria), ei kuulu euroryhmään, joten ne eivät osallistu Kreikan luotottamiseen.
Euroryhmä järjesti ylimääräisen huippukokouksen 7.5. Kokouksen tavoitteena oli pohtia euroalueen sääntöjen uudistamista ja sääntelyn tiukentamista. Vastaavat kriisit halutaan tulevaisuudessa välttää.
Lisätietoja:
Kysymyksiä ja vastauksia Kreikan lainapaketista (valtiovarainministeriö)
Tietoa Kreikan lainajärjestelyistä (valtiovarainministeriö)
Julkilausuma Kreikan tukipaketin täytäntöönpanosta
