Enemmistö nuorista EU-myönteisiä, vaikka tuntemus heikkoa
Nuorten mielestä koulusta ei saa riittävästi tietoa EU:sta. Kuva: Euroopan komissio.Enemmistö nuorista pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Pojat ja maaseudulla asuvat vastustavat jäsenyyttä eniten. Nuorilla ei ole EU:sta kovin selkeää kuvaa, eikä suurin osa osaa sanoa mihin asioihin EU vaikuttaa. Hakijamaista eniten kannatusta saa Islanti ja vähiten Turkki.
Kaupunkilaiset ja tytöt EU-myönteisimpiä
Suomalaisista nuorista niukasti yli puolet pitää Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana, mikä selviää Euroopan komission Suomen-edustuston lukio- ja ammattikouluikäisille nuorille teettämässä kyselyssä. Kyselyyn osallistui kaikkiaan 1006 oppilasta 56 koulusta. Huonona jäsenyyttä pitää noin 10 prosenttia. Vastustajista noin 70 prosenttia oli poikia. Maaseudulla asuvien EU-vastaisuus oli 18 prosentin luokkaa, kun kaupungeissa asuvilla se oli noin 8 prosenttia.
Tietämys EU:sta huonoa
EU-tietämyksen lisäämiseen olisi selkeä tarve, sillä ainoastaan 15 prosenttia ilmoitti tietävänsä EU:sta ”paljon” ja vain 2,5 prosenttia tiesi EU:sta ”erittäin paljon”. Suurin osa, eli 68 prosenttia, tiesi EU:sta ”jonkin verran”. Eniten EU-tietoa saatiin uutisista ja lehdistä. Internet oli väylänä kolmantena ja koulu neljäs. Nuorista 33 prosenttia seuraa uutisia harvakseltaan ja vain 8 prosenttia viikoittain.
Nuorille ei ole myöskään kovin selvää mihin EU vaikuttaa: noin 60 prosenttia ilmoittaa tietävänsä ”jonkin verran” ja 6 prosenttia ilmoitti tietävänsä ”hyvin”. Asioita mihin EU:n haluttiin puuttuvan, olivat ympäristökysymykset, turvallisuus, talous ja kehitysyhteistyö. Sisäisiin asioihin, kuten verotukseen, puuttumista ei kaivattu.
Olkaamme suomalaisia
Nuorilta tiedusteltiin lisäksi kansallisesta identiteetistä ja suuri enemmistö koki olevansa ennen kaikkea suomalaisia. Ainoastaan 0,3 prosenttia koki itsensä eurooppalaiseksi. Tämä vahvisti hypoteesia, että vahvalla kansallisella identiteetillä on yhteys EU:n vastustukseen: niistä jotka pitivät EU:ta huonona asiana, 52 prosenttia piti suomalaista identiteettiä ”erittäin tärkeänä”. Samalla vastaavasti ne, jotka kokevat eurooppalaisen identiteetin tärkeäksi tai melko tärkeäksi, pitivät yleisimmin Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana.
Islannin jäsenyyttä kannatetaan, Turkin ja Albanian ei
Enemmistö nuorista hyväksyy EU:n osittaisen laajenemisen. Osan hakijamaista hyväksyisi 42 prosenttia vastaajista ja kaikki maat hyväksyisi 16 prosenttia. Lainkaan uusia maita ei ottaisi 16 prosenttia nuorista.
Hakijamaista eniten kannatusta sai tuttu Islanti, jonka hyväksyisi 62 prosenttia. Eniten vastustettiin Turkin ja Albanian jäsenyyttä, molempia vastusti 47 prosenttia vastaajista. Entisten Jugoslavian maiden kannatus jäseniksi vaihteli Makedonian 18 prosentista Kroatian 31 prosenttiin. Kysely ei valitettavasti tarjoa sen tarkempia syitä ehdokasmaiden kannatuslukujen taustalle.
Laajentumiseen liittyen nuoria pyydettiin pohtimaan, millaiset piirteet ovat tärkeitä Euroopan unionin valtiolle. Kolme tärkeintä piirrettä olivat ihmisoikeudet, sananvapaus ja tasa-arvo, ja niitä seurasivat demokratia ja suvaitsevaisuus. Korkeaa elintasoa, yhteistä kulttuuriperimää tai kristinuskoa ei pidetty niin tärkeinä. Tiivistetysti voisi todeta, että uusien jäsenmaiden tulee täyttää eurooppalaisten demokraattisten oikeusvaltioiden kriteerit. Kristinuskon merkityksen vähäisyydestä voisi päätellä, etteivät nuoret välttämättä näe islamia kovin konkreettisena uhkana Euroopalle.
Lisätiedot:
