Mepit vaikuttavat verkostoitumalla
Euroopan unioniin perehtymättömälle europarlamentaarikkojen eli meppien työ saattaa tuntua kaukaiselta ja sekavalta. Ajatellaan, että mepillä ei ole suuriakaan mahdollisuuksia vaikuttaa, onhan unioni kuitenkin sen verran byrokraattinen ja kankea laitos. Lissabonin sopimus kuitenkin vahvisti parlamentin asemaa antaen sille enemmän valtuuksia vaikuttaa lakiesityksiin ja näin ollen myös yksittäisten parlamentaarikkojen vaikutusmahdollisuudet kasvoivat. Toisaalta, vaikka meppi pystyy vaikuttamaan virallisten teiden kautta yhä enemmän, tulos jää laihaksi jos hän ei luo kattavaa suhdeverkostoa.
Mepit voivat vaikuttaa eri tavoin parlamentissa: sekä virallisia reittejä pitkin että luomalla hyvät verkostot, joiden avulla voi tehdä tärkeää taustatyötä. Mepit käyttävät molempia tapoja, mutta taustatyön tekeminen verkostoitumalla koetaan meppien keskuudessa äärimmäisen tärkeäksi ja virallista tapaa tukevaksi.
Monia virallisia tapoja vaikuttaa lakiesityksiin
Mepeillä on mahdollisuus vaikuttaa lakiesityksiin neljällä eri tavalla. Näitä ovat mietinnöt, lausunnot, kirjalliset kysymykset ja suulliset kysymykset. Mietinnöistä tärkeimpiä ovat lainsäädäntömietinnöt, joilla parlamentti ottaa kantaa komission lainsäädäntöehdotuksiin. Lausunnoilla parlamentissa toimivat valiokunnat puolestaan ottavat kantaa toistensa mietintöehdotuksiin. Sekä kirjallisilla että suullisilla kysymyksillä mepit voivat nostaa esille jonkun heille tärkeän seikan mietinnössä. Parlamentilla on myös mahdollisuus ilmaista mielipiteensä globaaleihin ja ajankohtaisiin asioihin päätöslauselmalla.
Taustavaikuttaminen antaa viralliseen työhön potkua
Suurin osa Suomen mepeistä on sitä mieltä, että vaikka virallisia tapoja vaikuttaa onkin monia, on verkostoituminen omassa ryhmässä ja yli poliittisten rajojen paras tapa saada äänensä kuuluviin. Heidän mukaansa toisten meppien tunteminen on välttämätöntä, koska yksittäisillä raporttien ja mietintöjen laatijoilla on todella paljon vaikutusvaltaa. Verkostoitumista yli puoluerajojen kannatetaan, sillä siten päästään tuomaan oman ryhmän kanta lakiesitykseen.
Myös muunlainen taustatyö koetaan tärkeäksi. Muun muassa Anneli Jäätteenmäki korostaa kahdenkeskisiä keskusteluita erilaisten vaikuttajien kanssa. Hänen mukaansa ”kahvikuppikeskustelut” esimerkiksi valiokunnassa ovat hyvä tapa saada äänensä kuuluville. Sirpa Pietikäinen puolestaan huomauttaa, että mitä aikaisemmin tarttuu tuleviin aiheisiin verkostossa, sitä helpompi niihin on vaikuttaa.
Mepit myös korostavat, että osaaminen on tärkeää. Monen europarlamentaarikon mukaan on perehdyttävä tarkoin asioihin joita ajaa parlamentissa. Muuten uskottavuus kärsii ja tukea asialleen ei voi saada. Mitro Repo muistuttaa myös toisenlaisesta osaamisesta todeten, että hyvä kielitaito on avain mepin menestymiseen. Ilman tietoa ei siis parlamentissa pärjää.
Mepillä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kuin kansanedustajalla
Usein ajatellaan, että äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa ei ole tärkeää, sillä mepillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa, toisin kuin Suomen eduskunnassa. Väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä jokaisella mepillä poliittiseen ryhmään katsomatta on todellinen mahdollisuus olla muokkaamassa EU-lainsäädäntöä, parlamentissa ei nimittäin ole hallitus-oppositio-asetelmaa. Parlamentin merkitys lakien säätämisessä korostuu, kun EU:n lakien määrä lisääntyy.
Suomen ja EU-lain ollessa ristiriidassa, EU-laki kumoaa Suomen lain. Moni meppi onkin samaa miletä että Alexander Stubbin kanssa siitä, että mepillä olisi enemmän valtaa kuin yksittäisellä ministerillä tai kansanedustajalla. Timo Soini kuitenkin muistuttaa, että lakialoitteet tulevat aina komissiolta.
Viralliset vaikutustavat pähkinänkuoressa:
Mietinnöt
Tärkeimpiä mietintöjä ovat lainsäädäntömietinnöt, joilla parlamentti ottaa kantaa komission lainsäädäntöehdotuksiin. Parlamentti voi myös valmistella mietintöjä aiheesta, joista ei ole vielä komission virallista aloitetta. Jokainen lakiehdotus annetaan käsittelyyn asianmukaiseen valiokuntaan. Valiokunta nimeää joukostaan yhden mepin, jolle annetaan tehtäväksi parantaa lakiehdotusta. Koska rappourteur edustaa vain yhtä poliittista ryhmää, valitaan myös muista poliittisista ryhmistä vastuumies, shadow rapprteur, varmistamaan, että myös muiden puolueiden ääni saadaan kuuluville.
Lausunnot
Yleensä mietinnöt koskevat myös toisten valiokuntien alaa. Tällöin toiset valiokunnat tekevät asiasta lausunnon.
Päätöslauselmat
Parlamentti voi halutessaan laatia päätöslauselman jos se haluaa korostaa unionin kantaa jossakin globaalissa asiassa. Päätöslauselmat koskevat aina ajankohtaista aihetta. Se voi esimerkiksi kommentoida ihmisoikeuksiin liittyviä seikkoja.
Kirjalliset kysymykset
Mepit voivat tehdäkirjallisen kysymyksen Euroopan komissiolle tai neuvostolle halutessaan nostaa jonkun heille tärkeän asian esille.
Suulliset kysymykset
Mepit voivat myös ottaa esille näkemänsä epäkohdan täysistunnossa suullisella kysymyksellä.
Lisätietoja:
Euroopan parlamentin tiedotustoimisto
Suomen mepit, Vote Watch