EU torjuu aktiivisesti merirosvoutta

Atalanta-operaation tehtävänä on estää merirosvojen hyökkäykset. Kuva: Euroopan unionin neuvosto

Adeninlahdella ja Somalian edustalla on meneillään mittava operaatio merirosvouden torjumiseksi. Merioperaation tavoitteena on saada humanitaarinen apu perille Somaliaan ja saattaa kauppalaivat turvallisesti ohi Somalian rannikon. Myös EU osallistuu merirosvouden kitkemiseen Atalanta-operaatiollaan.

Atalantan tarkoituksena on turvata YK:n Maailman ruokaohjelman ruoka-apua kuljettavien laivojen pääsy Somalian satamiin. Myös muita alueella purjehtivia aluksia suojellaan merirosvoilta. Operaatiolla halutaan ehkäistä ennalta ja torjua merirosvojen hyökkäyksiä. Läsnäololla on myös pelotevaikutus Somalian rannikolla. Atalanta suojaa lisäksi tarvittaessa Afrikan unionin AMISOM-operaation aluksia.

Operaation vahvuuteen kuuluu yhteensä parikymmentä alusta ja helikopteria ja yli 1800 henkilöä. Varsinaiseen toimintaan osallistuu yhdeksän EU-maata ja muutama EU:hun kuulumaton valtio. Jotkut EU-maat, kuten Suomi, osallistuvat vain esikuntatehtäviin. Suomessa ollaan kuitenkin viemässä läpi päätöstä lähettää miinalaiva Pohjanmaa ensi vuoden alusta muutamaksi kuukaudeksi Somalian edustalle suojaamaan ruoka-apua kuljettavia laivoja.

EU:n Atalantalla on vahva valtuus toimia

Atalanta-operaatio toimii YK:n turvallisuusneuvoston valtuutuksella. Atalanta perustettiin, koska YK pyysi vuonna 2008 valtioilta ja alueellisilta järjestöiltä apua Somaliaan lähetettävän humanitaarisen avun perille saamiseksi. Atalanta-operaatiosta eli EUNAVFOR Somaliasta tulikin EU:n ensimmäinen merellä suoritettava kriisinhallintaoperaatio, jota on määrä jatkaa vuoden 2012 joulukuuhun.

EU:n sisällä Atalanta on alistettu EU:n yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti Atalantalla lujitetaan turvallisuutta ja pyritään säilyttämään rauha. Tosin EU:n läsnäolon voidaan nähdä liittyvän osittain myös EU:n viimeaikaisiin pyrkimyksiin kohottaa mainettaan maailmanpolitiikassa. Käytännön tasolla alisteisuus yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle merkitsee ennen kaikkea sitä, että päätökset operaatiosta tekee jäsenmaita edustava neuvosto pääsääntöisesti yksimielisyysperiaatteen mukaisesti.

Alueella on myös joukko muita toimijoita merirosvoutta torjumassa, muun muassa Natolla on käynnissä oma operaationsa Adeninlahdella ja lisäksi yksittäiset maat, muun muassa Venäjä ja Intia, ovat lähettäneet aluksiaan partioimaan alueelle. EU tekee yhteistyötä näiden kaikkien kansainvälisten joukkojen kanssa.

Atalantalla ratkaistaan osa ongelmaa

Adeninlahden toimien alettua Maailman ruokaohjelman alukset on pystytty saattamaan turvallisesti perille. Myös kauppa-alusten turvallisuus on lisääntynyt, kun Adeninlahden vartiointia on lisätty ja alukset ovat saaneet tietoa erilaisista keinoista suojautua merirosvoilta.

Merirosvouden taustalla on kuitenkin moninaisia ongelmia, jotka liittyvät muun muassa Somalian sisäiseen tilanteeseen ja köyhyyteen. Myös ulkomaisten troolarien harjoittama liikakalastus Somalian rannikolla on kärjistänyt ongelmia, kun ne ovat vieneet elannon somalialaisilta kalastajilta.

Atalanta onkin osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään vakauttamaan Somaliaa. EU:n yhteisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla pyritään vahvistamaan ihmisoikeuksia, perusvapauksia, kansanvaltaa ja oikeusvaltion periaatteita. EU on siten yhdistänyt kriisinhallintaan kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua. Esimerkiksi Euroopan kehitysrahastosta on luvattu yhteensä yli 215 miljoonaa euroa hallinnon, koulutuksen ja maatalouden kehittämiseen. Lisäksi EU muun muassa kouluttaa Somalian turvallisuusjoukkoja.

Kaikista toimista huolimatta merirosvoutta ei ole juuri saatu kuriin. Kaappaukset ovat siirtyneet yhä kauemmas rannikosta, kun Somalian lähirannikolla kaappauksia on pystytty torjumaan. Merirosvouden takana olevat ongelmat odottavat ratkaisemista.

Lisätietoja:

Euroopan unionin neuvosto: EUNAVFOR Somalia (englanniksi)
EUNAVFOR Somalia (englanniksi)