Kansalaisten ääni kuuluviin EU:n uudella kansalaisaloitteella

Yksi istuin -kampanja kerää allekirjoituksia jotta parlamentin siirto Brysselin ja Strasbourgin välillä loppuisi. Kuva: Euroopan komissio

Lissabonin sopimuksen myötä EU:ssa ollaan mahdollistamassa kansalaisaloitteen tekeminen. Tavoitteena on lähentää unionia ja kansalaisia sekä kannustaa kansalaisia vaikuttamaan EU:n toimintaan. Komissio on antanut aiheesta oman ehdotuksensa ja jäsenmaat ovat nyt vastanneet tähän.

Kansalaisaloite on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2011 alusta. Käyttöönotto edellyttää vielä parlamentin hyväksymistä. Puheenjohtajamaa Belgia haluaisi kansalaisaloitteen käyttöön jo kuluvan vuoden joulukuussa.

Miljoona allekirjoitusta yhdeksästä maasta

Jotta kansalaisaloite olisi pätevä, siinä tulee ehdotuksen mukaan olla vähintään miljoonan kansalaisen allekirjoitus yhdeksästä maasta. Kaikkia allekirjoituksia ei saa siis kerätä vain muutamasta maasta. Vaadittujen allekirjoitusten määrä on suhteutettu väkilukuun, joten esimerkiksi Saksassa tulee kerätä 72 000 allekirjoitusta, Suomessa 9750 ja Virossa 4500.

Allekirjoitukset voidaan kerätä joko sähköisesti tai paperilla ja aikaa niiden keräykselle annetaan vuosi. Allekirjoittajien tulee olla äänestysikäisiä. Suomessa aloitteen saisivat allekirjoittaa kaikki yli 18-vuotiaat.

Väärinkäytökset halutaan torjua hyvissä ajoin

Kansalaisaloitteella ajettavan asian tulee olla EU:n yleisten arvojen mukainen, joten esimerkiksi syrjivät ehdotukset eivät voi mennä läpi. Vitseiksi tarkoitetut ehdotukset halutaan poistaa jo alkuvaiheessa ja ehdotetun aiheen on kuuluttava unionin toimivallan alle. Väärinkäytöksiä ja järjestelmän ylikuormitusta torjutaan muillakin säädöksillä.

Aloitteen tekijöiden tulee ensiksi rekisteröidä ehdotuksensa sähköisesti, jotta unionin arvojen vastaiset ehdotukset voidaan karsia jo alussa. Kun allekirjoituksia on kasassa 100 000, arvioi komissio tarkemmin onko ehdotus toteutettavissa. Komissio voi vielä tässä vaiheessa hylätä aloitteen. Hylkääminen on perusteltava julkisesti.

Laaja yhteystietojen kerääminen ja byrokratia herättää kritiikkiä

Kansalaisilta vaaditaan allekirjoituksiin komission ehdotuksessa paljon henkilökohtaisia tietoja, kuten nimi, katuosoite, sähköpostiosoite, syntymäaika ja -paikka, kansalaisuus sekä henkilötunnus. Lisäksi viranomaiset tarkistavat tietojen oikeellisuuden.

Kerätyn henkilötiedon määrä on herättänyt myös huolta, sillä yhteystietojen keruu voi muodostua aloitteen tekijöille ongelmaksi. Esimerkiksi yksi istuin -kampanjan organisoijat ovat keränneet jo yli miljoona allekirjoitusta, mutta allekirjoittajilta ei ole vaadittu osoitetietoja. Kampanjan tiedottaja Anders Ekberg näkee vaatimukset komission keinona tehdä miljoonan allekirjoituksen saaminen mahdollisimman vaikeaksi.

Monet demokratia- ja kansalaisyhteiskunta-aktivistit ovat kritisoineet ehdotusta liian byrokraattiseksi ja monimutkaiseksi. Monet ovat huolissaan epämääräisyydestä, joka liittyy komission oikeuteen hylätä ehdotuksia.

Tästä huolimatta monet europarlamentaarikot ovat kehuneet kansalaisaloitetta. Esimerkiksi liberaalidemokraattien Andrew Duff on todennut, että komissio on löytänyt melko hyvän tasapainon suoran demokratian piristämiseksi ja uuden järjestelmän uskottavuuden varmistamiseksi. Monet myös näkevät kansalaisaloitteen lähentävän unionia ja sen kansalaisia.

Lisätietoa:

Euroopan unionin neuvosto: Euroopan kansalaisten ääni kuuluviin
Euroopan komissio: Eurooppalainen kansalaisaloite