Kuuluuko kansalaisen ääni EU:ssa?

Heidi Hautala toi esille kansalaisjärjestöjen vaikutusvallan. Kuva: Eurooppatiedotus

Jo olemassa olevien vetoomus- ja valitusmahdollisuuksien lisäksi kansalaisaloite antaa pian uuden mahdollisuuden vaikuttaa eurooppalaiseen politiikkaan. Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala (vihr.) kävi Porissa kertomassa kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista EU:ssa.

Kansalaisaloite – suora vaikutuskanava

Eurooppalainen kansalaisaloite on ajankohtainen esimerkki kansalaisten mahdollisuudesta vaikuttaa eurooppalaiseen politiikkaan. Lissabonin sopimuksen mukaan vähintään miljoona EU-kansalaista voi pyytää komissiota tekemään lakialoitteen sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Kansalaisaloite otettaneen käyttöön vuoden 2011 alusta.

Neuvoteltaviakin kysymyksiä on, kuten kuinka monesta eri maasta aloitteen tekijöiden tulisi olla. Tämänhetkisen tiedon mukaan allekirjoittajia tulisi olla vähintään seitsemästä eri maasta. Mikä sitten hyväksytään viralliseksi allekirjoitukseksi? Allekirjoituksia voitaisiin kerätä netissäkin, jos ne on mahdollista varmentaa sähköisesti. Monistakin eri aiheista saattaa syntyä aloitteita, kuten kuluttajien ja tekijöiden oikeudet internetissä tai eläinsuojelu.

Hautala tuo esille myös kansalaisaloitteen laajemman merkityksen. Kansalaisaloite on yksi keino vahvistaa demokratiaa, lisätä osallistumista ja edistää eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan toteutumista. Meillä suomalaisilla voi olla yhteisiä intressejä muiden eurooppalaisten kanssa ja siten parhaassa tapauksessa kansalaisten välinen vuorovaikutus vahvistuu.

Hautala peräänkuuluttaa poliittista keskustelukulttuuria myös Suomeen. Demokratiavajetta ei ole vain EU:ssa, vaan myös lähidemokratiassa, jossa kansalaisia ei aina kuulla heille tärkeissä aloitteissa.

Kansalaisjärjestöt vaikuttajina

Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli mielipidevaikuttajina ja asiatiedon tarjoajina. Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan puheenjohtajana toimivan Hautalan mukaan kansalaisjärjestöt vaikuttavat paljon Euroopan parlamentin kautta, eräänä esimerkkinä kidutuksen uhrit.

Kansalaisjärjestöillä on vaikutusvaltaa siinä missä esimerkiksi suuryhtiöilläkin ja ne olisikin otettava paremmin huomioon EU:n päätöksenteossa. Kuitenkin kehitystä parempaan on tapahtunut. Avoimuus ja asiakirjajulkisuus ovat lisääntyneet Pohjoismaiden aikoinaan vahvasti ajaman avoimuusasetuksen myötä.

Valitus- ja vetoamismahdollisuuksia EU:ssa

Kansalaisaloitteen lisäksi jo voimassaolevia vaikutusmahdollisuuksia ovat esimerkiksi vetoaminen Euroopan parlamentin vetoomusvaliokuntaan tai kantelu komissiolle.

Euroopan parlamenttiin voi vedota EU:n lainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Vetoomus voi olla valitus, pyyntö tai kehotus ottaa kantaa tiettyyn asiaan. Esimerkiksi Huittisissa sijaitsevan Virttaanharjun puolesta on vedottu vetoomusvaliokuntaan.

Komissiolle taas voi kannella, jos jäsenvaltion käytäntö tai määräys loukkaa unionin lakia.

Vetoomuksen tai kantelun voi esittää vapaamuotoisesti tai käyttää valmista lomaketta. Kielenä voi käyttää kaikkia unionin virallisia kieliä, myös suomea. Tarkempia tietoja kaikista eri valitus- ja vetoamismahdollisuuksista EU:ssa saa Eurooppatiedotuksen tietosivusta Kansalaisen mahdollisuudet valittaa ja vedota EU:ssa.

Euroopan parlamentin jäseniin eli meppeihin voi vaikuttaa suoraan ottamalla heihin yhteyttä. Suomalaisten meppien äänestyskäyttäytymistä voi seurata kätevästi kansalaisjärjestö Eurooppalaisen Suomen nettisivuilla, joilla meppivahti raportoi lyhyesti täysistuntojen äänestyksistä.

Jos haluat vaikuttaa EU-politiikkaan, käy tutustumassa myös Euroopan komission Sinun äänesi Euroopassa -sivuihin. Voit kertoa mielipiteesi, osallistua keskusteluun tai saada muita vinkkejä vaikuttamisesta.

Kolmiosainen yleisöluentosarja EU tänään ja huomenna toteutetaan Satakunnan Eurooppatiedotuksen, Länsi-Suomen kesäyliopiston ja Porin yliopistokeskuksen yhteistyönä. Luentosarja jatkuu tiistaina 2.11, jolloin Euroopan unioni -tutkimusohjelman johtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista luennoi Porissa aiheesta Mitä merkitsee Lissabonin sopimus? EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka uusille urille.

Kommentoi Facebookissa: