Romanien asema Euroopan unionissa on vaikea
Euroopassa romaneita on prosentuaalisesti eniten Bulgariassa, Makedoniassa, Romaniassa ja Slovakiassa. Kuva: WikiCommonsEuroopassa asuu noin kymmenen miljoonaa romania. Arvio on kuitenkin vain hyvin suuntaa antava, sillä monien romaniperheiden liikkuvuuden vuoksi läheskään kaikki eivät ole rekisteröityneet. Monet romanit välttelevät rekisteröitymistä myös leimautumisen pelossa.
Euroopassa romaneita on prosentuaalisesti eniten Bulgariassa, Makedoniassa, Romaniassa ja Slovakiassa. Määrällisesti heitä on eniten Romaniassa missä heitä asuu muutamia miljoonia.
Romanit ovat monessa valtiossa merkittävä vähemmistö. He eivät muodosta yhtenäistä ryhmää vaan romaniväestön sisällä on monenlaisia erilaisia vähemmistöjä. Valtaosa romaneista kärsii vakavasta syrjinnästä kaikilla keskeisillä elämänalueilla. Romanivähemmistöt ovat olleet laajan ja räikeän syrjinnän kohteina jo satojen vuosien ajan.
Romanien asema Euroopassa vieläkin heikko
Suurin osa romaneista kärsii köyhyydestä ja etenkin Itä-Euroopassa merkittävä osa vähemmistöä asuu kaupunkien laidoilla tai maaseudulla eristyksessä muusta väestöstä. Heidän asumuksensa ovat hyvin usein huonokuntoisia ja vailla sähköä ja juoksevaa vettä. Tilannetta pahentaa monien romaniperheiden suuruus.
Julkiset terveydenhuollon palvelut ovat usein romaneiden tavoittamattomissa ja romanien eliniän odote onkin monissa maissa alhaisempi kuin pääväestön. Heillä on myös heikommat mahdollisuudet saada koulutusta ja vähemmistö on usein syrjitty kaikilla koulutuksen asteilla. Romaneissa onkin paljon juuri tästä syystä luokalle jääneitä ja koulunsa keskeyttäneitä.
Romanit ovat joutuneet myös poliittisen vainon kohteeksi ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Unkarissa toimiva Jobbik-puolue, joka vaatii romanien siirtämistä leireihin kaupunkien ulkopuolelle, on saanut varsin laajaa kannatusta. Myös Keski-Euroopassa romanit ovat joutuneet poliittiseksi silmätikuksi. Ranskassa presidentti Sarkozy on karkottanut maasta tuhansia romaneja ja näin saanut aikaan poliittisen kohun.
Romanit eivät ole säästyneet myöskään väkivaltaisilta selkkauksilta. Itä-Euroopassa, missä romaneja asuu eniten, heidän koteihinsa on hyökätty ja heidän kimppuunsa on käyty kaduilla.
EU taistelee syrjintää vastaan monin eri keinoin
Euroopan komissio pyrkii vahvistamaan romanien asemaa kannustamalla jäsenmaita käyttämään osan EU:n rakennerahastojen varoista romaniväestön tukemiseen. Komission mukaan rakennerahastojen avulla romaniväestöä voidaan auttaa joustavasti ja tehokkaasti tarjoamalla esimerkiksi asuntoja ja koulutusta. Prosessia tukee tällä hetkellä 12 jäsenvaltion (Belgia, Tšekki, Viro, Suomi, Saksa, Unkari, Irlanti, Italia, Puola, Romania, Slovenia ja Slovakia) edustajasta koostuva EURoma-verkosto. Nämä maat ovat varanneet käytettäväksi kaiken kaikkiaan 17,5 miljardia euroa (josta 13,3 miljardia Euroopan sosiaalirahastolta) romanialaisten ja muiden haavoittuvaisten vähemmistöryhmien tukemiseen vuosien 2007 ja 2013 välillä.
Euroopan komissio on myös päättänyt järjestää kahden vuoden välein romaneja käsittelevän huippukokouksen, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen EU:n toimielinten, kansallisten hallitusten ja eri puolilla Eurooppaa toimivien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen korkean tason edustajat. Kokouksilla pyritään herättämään keskustelua sekä unionissa että jäsenmaissa ja siten tuomaan uusia ratkaisuja romanien ongelmiin. Ensimmäinen romaneja käsittelevä huippukokous järjestettiin Brysselissä syyskuussa 2008.
Romaneja tuetaan EU:ssa myös muiden rahoitusprojektien, kuten PROGRESS-ohjelman ja Elinikäisen oppimisohjelman kautta.
Lisätietoa:
EU ja romanit, Euroopan komissio
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)
PROGRESS-ohjelma, Euroopan komissio
