EU-maiden talouden valvontaa uudistetaan
EU:n taloutta laitetaan kuriin kovalla kädellä. Käyttöön ollaan ottamassa kolmivaiheinen sanktiojärjestelmä, käänteinen määräenemmistömenetelmä päätöksenteossa ja pysyvä kriisinhallintajärjestelmä. Talouspolitiikan uudistusten tarkoituksena on välttää tulevaisuudessa Kreikan kaltaiset talouskriisit.
Uudistukset pohjautuvat komission ehdotuksiin, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn vetämän talouden ohjaustyöryhmän loppuraporttiin ja jäsenmaiden päämiesten näkemyksiin Euroopan talouden uudistustarpeista. Ennen kuin uudistukset saadaan voimaan, on Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttävä uudistukset.
Ylivelkaantuneet euromaat joutuvat tekemään pakkotalletuksen
Kolmivaiheista sanktiojärjestelmää halutaan soveltaa euromaihin, jotka ovat päästäneet taloutensa liian velkaantuneiksi tai alijäämäisiksi. Kyseeseen tulisivat pääsääntöisesti ne euromaat, joiden velka ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Komissio antaa jäsenmaalle ennakkovaroituksen ja siitä kuukauden kuluessa neuvosto antaa jäsenmaalle suosituksen talouden korjaamiseksi. Neuvoston suosituksesta jäsenmaalla on aikaa viisi kuukautta korjata tilanne.
Mikäli euromaa ei onnistu parantamaan taloudellista tilannettaan määräajassa, otetaan käyttöön sanktiot. Ensin euromaan olisi tehtävä pakkotalletus, joka kasvaa aluksi korkoa. Talletuksen suuruudeksi on kaavailtu 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jos euromaan taloudellinen tilanne ei parane, talletus muutetaan korkoa kasvamattomaksi. Jos korjauksia ei saada tehty korottomasta talletuksesta huolimatta, talletus muuttuu sakkomaksuksi.
Päätökset rangaistuksista eivät ole kuitenkaan automaattisia, vaan rangaistusten langettamiseen on tarkoitus käyttää käänteistä määräenemmistöpäätöksentekomenettelyä. Tämä tarkoittaa sitä, että komission ehdottama rankaisu voidaan estää vain, jos jäsenmaiden määräenemmistö vastustaa rangaistusta neuvostossa.
Pysyvä kriisinhallintajärjestelmä halutaan kirjata perussopimukseen
Euroalueelle ollaan perustamassa myös pysyvä kriisinhallintajärjestelmä. Kriisinhallintajärjestelmän tarkoituksena on estää finanssikriisien leviäminen ja kannustaa vastuulliseen talouspolitiikkaan. Tarkempia yksityiskohtia tulevasta järjestelmästä ei ole, mutta on suunniteltu, että myös yksityinen sektori ja Kansainvälinen valuuttarahasto osallistuisivat kriisinhallintajärjestelmään. Komission on tarkoitus antaa tarkempi ehdotus kriisinhallintajärjestelmästä joulukuussa.
Saksa on esittänyt, että pysyvästä kriisinhallintajärjestelmästä lisätään maininta EU:n perussopimukseen, jotta järjestelmä olisi riittävän uskottava. Suuria muutoksia ei kuitenkaan haluta tehdä, jotta vältyttäisiin perussopimuksen vahvistamiseen liittyviltä kansanäänestyksiltä. Muutoksia ei ole tulossa myöskään perussopimuksen kohtaan, jossa vahvistetaan, että jäsenmaat vastaavat vain omista veloistaan. Tällä hetkellä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy selvittää perussopimuksen muutosta. Van Rompuyn on tarkoitus esitellä suunnitelma perussopimuksen muutoksesta joulukuussa.
Uudet taloussäännöt halutaan voimaan pian
Uudet taloussäännöt on määrä saattaa voimaan mahdollisimman pian, mutta viimeistään vuoden 2013 puoliväliin mennessä, jolloin nykyinen väliaikainen kriisinhallintajärjestelmä lakkaa toimimasta. Euroopan parlamentin ja neuvoston pitää sitä ennen hyväksyä talousuudistukset. Onkin mahdollista, että taloussääntöjä kehitellään vielä eteenpäin, koska uudet taloussäännöt vaativat vielä paikoin täsmentämistä.
Joitain uudistuksia on kuitenkin jo tehty. Ensi vuoden alusta aletaan soveltaa niin sanottua eurooppalaista lukukautta. Jäsenmaat lähettävät joka kevät tietoja tulevasta budjetistaan komissiolle ja neuvostolle, jotka varmistavat, että jäsenmaa ei ole velkaantumassa kestämättömällä tavalla. Lisäksi eurooppalaisella lukukaudella varmistetaan, että jäsenmaat huomioivat EU:n tavoitteet budjetissaan. Jokainen jäsenmaa päättää kuitenkin itse omasta budjetistaan. Aiemmin tänä vuonna hyväksyttiin myös uusien valvontaelinten perustaminen valvomaan pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja arvopaperikauppaa.
Lisätietoja:
Talouden ohjaustyöryhmän loppuraportti Eurooppa-neuvostolle
Eurooppa-neuvoston päätelmät
Valtiovarainministeriö: Tietoa EU:n vakautusjärjestelyistä ja talouspolitiikan koordinoinnista