Euroopan talous laitettiin ojennukseen
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy toivat molemmat esille ehdotuksensa Euroopan talouden valvonnan tehostamiseksi. Kuva: Euroopan unionin neuvostoEurooppa-neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen talouspoliittisista sanktioista ja pysyvästä kriisinhallintajärjestelmästä lokakuun lopun kokouksessaan. Kokouksesta oli osattu odottaa tiivistunnelmaista, sillä Kreikan kaltaisten talouskriisien torjuminen on koettu EU:n ja euron tulevaisuuden kannalta keskeiseksi kysymykseksi.
Eurooppa-neuvosto hyväksyi puheenjohtaja Herman Van Rompuyn vetämän talouden ohjaustyöryhmän loppuraportin. Hyväksynnän sai myös pysyvä kriisinhallintajärjestelmä, jonka pystyttämistä päätettiin kiirehtiä. Lisäksi kokouksessa sivuttiin myös EU:n tulevia huippukokouksia muiden yhteisöjen ja valtioiden kanssa.
Uusia talouden ohjausvälineitä on luvassa
Kokouksen puhuttavin aihe oli pysyvä kriisinhallintajärjestelmä, josta Saksa ja Ranska olivat esittäneet oman näkemyksensä juuri huippukokouksen alla. Kriisinhallintajärjestelmän tarkoituksena on estää tulevaisuudessa Kreikan kaltaiset kriisit. Vielä ei ole kuitenkaan tiedossa, millainen tästä kriisinhallintajärjestelmästä muodostuu. Komission on määrä antaa asiasta ehdotus jo joulukuussa, koska aikataulua päädyttiin kiirehtimään alkuperäisestä. Lisäksi päätettiin ruveta selvittämään mahdollisuutta muuttaa Lissabonin sopimusta, koska erityisesti Saksa haluaisi kirjata kriisinhallintajärjestelmän perussopimukseen.
Kokouksessa kuitenkin sovittiin, että perussopimuksen kohtaa, jonka mukaan jokainen jäsenvaltio vastaa omista veloistaan, ei muuteta. Jäsenvaltio ei voi joutua siis jatkossakaan maksamaan toisen jäsenvaltion velkoja. Kokouksessa hyväksyttiin myös Van Rompuyn vetämän talouden ohjaustyöryhmän loppuraportti, jossa linjataan muun muassa EU:n taloussääntöjä rikkoneiden euromaiden rangaistuksista.
Tulevien huippukokousten suuntaviivoista sovittiin
Kokouksessa valmisteltiin myös tulevia huippukokouksia kolmansien osapuolten kanssa ja sovittiin EU:n yhteisistä tavoitteista näihin kokouksiin. Valmistelussa oli muun muassa Cancúnissa joulukuun alussa pidettävä ilmastokokous. Eurooppa-neuvosto linjasi, että EU olisi valmis jatkamaan ilmastonmuutossopimusta täsmentävää Kioton pöytäkirjaa tietyin ehdoin. Kansainvälisten sopimusten allekirjoittamisen lisäksi EU:n on tarkoitus kehittää myös matalamman profiilin toimintaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Valmistelussa oli myös G20-ryhmän kokous, joka pidetään marraskuun puolivälissä Soulissa. EU:n yhdeksi painopisteeksi sovittiin talouden vakaan kasvun varmistaminen. Lisäksi keskustelussa olivat EU:n huippukokousvalmistelut muun muassa Yhdysvaltojen, Venäjän ja Ukrainan kanssa.
Lisätietoja:
