Eurotalouden kuohu jatkuu

Talouskomissaari Olli Rehn, Belgian vastaavana pää- ja valtiovarainministerinä toimiva Didier Reynders ja komissaari Algirdas Semeta olivat nuijimassa päätöstä Irlannin avustamisesta Ecofin-talousneuvostossa 6. joulukuuta. Kuva: Euroopan unionin neuvosto

Euron tila puhutti kuulijoita Uudenmaan Eurooppatiedotuksen tilaisuudessa Pikkuparlamentissa marraskuun lopulla. Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Martti Salmi selvitti kuulijoille Irlannin tilannetta ja euron tulevaisuudennäkymiä ja vastasi kansalaisia askarruttaviin kysymyksiin.

EU:n talouden vaikeudet ovat osa maailmanlaajuista markkinakriisiä, joka alkoi Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilta vuosien 2007–2008 taitteessa. Heikentynyt talouskasvu on kiihdyttänyt velkaantumista ja tuonut esiin kyteviä ongelmia. Näin kävi Kreikan tapauksessa keväällä – velkaa oli hurjasti jo valmiiksi ja talouden heikentyminen paljasti vuosien vilpit ja huijaukset.

Irlannin kriisi lähti liikkeelle eri syistä kuin Kreikan. Salmi pitää Irlannin tilannetta tavanomaisempana tapauksena, jota voidaan verrata Suomen 1990-luvun kriisiin. Luotonanto oli holtitonta, pankkisektorin annettiin kasvaa maan kokoon nähden liian suureksi ja kiinteistökupla paisui. Pankkikriisi ehti kyteä vuodesta 2008, ja kärjistyi korkojen riskilisien noustua mahdottomalle tasolle. Kahdeksan prosentin korko pakotti Irlannin viimein pyytämään apua. Suomen valtionlainojen korot ovat parin prosentin luokkaa.

Lainarahoja ei ole menetetty

Irlanti pyritään pelastamaan EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston takaamalla 85 miljardin euron lainalla. Salmi muistuttaa, että kyse on nimenomaan takauksesta: Irlantiin lähtee Suomesta rahaa ainoastaan siinä tapauksessa, että ei kykene hoitamaan lainojaan ohjelman päättyessä. Irlannin maine lainanmaksajana on hyvä.

Vaikka kyseessä on euroalueen kriisi, vaikutukset näkyvät myös alueen ulkopuolella. Salmi huomauttaa, että myös euroalueeseen kuulumattomat Iso-Britannia, Tanska ja Ruotsi ovat päättäneet lähteä vapaaehtoisesti mukaan Irlannin lainoitukseen. Syynä ei suinkaan ole solidaarisuus, vaan maat pyrkivät turvaamaan oman asemansa ja estämään kriisin leviämisen.

Keskustelu lainantakauksista on käynyt kuumana, kun on selvinnyt, että Kreikan ja Irlannin lisäksi horjuvat muutkin maat. Tyytyväisiä eivät silti ole nekään, joille lainataan. Irlantia odottavat erittäin rajut leikkaukset, jotka kansan on vaikea hyväksyä. Salmi odottaakin, että irlantilaiset nähdään vielä kaduilla kertomassa mielipiteensä leikkauksista, aivan kuten kreikkalaiset viime keväänä.

Kritisoitu matala yhteisöverotus on ollut Irlannin teollisuusstrategian kulmakivi, johon ei ole helppoa eikä välttämättä viisastakaan puuttua. Irlannin leikkauksissa keskitytään hankkimaan tuloja ja säästöjä kaikista mahdollisista muista kohteista. Yritystoiminnan edellytysten turvaamisella pyritään helpottamaan talouden nousua.

EU:ssa sorvataan talouspoliittisia uudistuksia

Nyt aloitettavat toimet ovat hätäratkaisuja, joilla pyritään voittamaan akuutti kriisi. Keväällä aikaansaatu Kreikan tukipaketti vakuutti viranomaiset, mutta ei näytä vakuuttaneen markkinoita, jotka olisi saatava kiireesti rauhoitettua. Pidemmän tähtäimen kriisinhallintajärjestelmän suuntaviivojen vetäminen jatkuu Eurooppa-neuvostossa joulukuun puolivälissä. Uudet kriisit halutaan torjua jo ennalta.

Kesällä käyttöön otetut pankkien stressitestit osoittautuivat epäonnistuneiksi ja niiden kehittely jatkuu. Salmen mukaan ongelma oli, että testit mittasivat vain muutamaa muuttujaa eivätkä kyenneet huomioimaan maiden ominaispiirteitä. Irlannin kaksi huonoiten voivaa pankkia läpäisi testit rimaa hipoen. Huonoimmassa kunnossa ollut Anglo Irish Bank ei ollut mukana testeissä, koska sen tiedettiin menevän selvitystilaan jo testaushetkellä.

Perustavanlaatuiset muutokset ovat tarpeen, sillä velkaantuminen on koko alueen ongelma. Seuraavaksi pelätään Portugalin kaatumista ja myös Espanjan, Italian ja Belgian velat alkavat vaikuttaa kohtuuttomilta. Toistaiseksi Portugali on kieltänyt tarvitsevansa apua. Salmi pitää erityisen huolestuttavana, että suuretkin taloudet Saksa, Ranska ja Iso-Britannia ylittävät reippaasti kaikki sallitut velkarajat. Vakaus- ja kasvusopimuksessa sovitulle tasolle pääseminen on vuosien prosessi.

Suomen tilanne ei pelota

Suomen aseman suhteen Salmi on rauhallinen. Suomen lainoja on pidetty turvallisina ja niiden riskilisät ovat pysyneet matalalla. Salmi ei näe myöskään suomalaisten säästöjen olevan vaarassa. Suomalaispankeilla konkurssiuhkaa ei ole ollut näkyvissä, ja kansalaisten säästöjen turvaamiseen on varauduttu myös pankkien tukemisella. Suurempana uhkana suomalaisille Salmi pitää lamaa.

Lisätietoja:

Valtiovarainministeriö
Ecofin-talousneuvosto