Stubb haluaa uudistaa EU:n ulkopolitiikkaa

Vasemmalta: Eurooppatiedotuksen yksikön päällikkö Marja Aspelund, ulkoministeri Alexander Stubb, Matti Niemi Eurooppanuorten pj, Tuulia Väliheikki Suomen nuorten ja opiskelijoiden YK-yhdistysten liiton pj ja Tomas Wallenius Suomen Atlantti-Seuran Nuorten pj. Kuva: Eero Kuosmanen/UM

Ulkoministeri Alexander Stubbin mukaan maailma on kehittymässä moninapaisemmaksi ja samalla Euroopan unionin asema on muuttumassa uuden voimatasapainon myötä. Stubb peräänkuuluttaa keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa ulkopolitiikkaa, "dignified foreign policy".

Aasian isot valtiot nousemassa suurvalloiksi

Helsingin yliopistolla 9. joulukuuta puhunut Stubb aloitti puheensa toteamalla, että viimeisen kuudenkymmenen vuoden aikana maailmanpolitiikassa on ollut kolme erilaista vaihetta. Ensimmäinen vaihe oli kylmän sodan kaksinapaisuus. Toisessa vaiheessa puolestaan ”maailmanpoliisi” Yhdysvallat johti yksin koko maailmaa. Nykyisessä kolmannessa vaiheessa maailmasta on tullut moninapainen.

Yhdysvaltain ja Venäjän lisäksi tärkeiksi toimijoiksi ovat nousseet Intia, Kiina, Japani, Etelä-Korea, Indonesia ja Brasilia. Monet pienet maat kuten Suomi jäävät vaikeaan välikäteen suurien maiden kilpaillessa vallasta. Myös Euroopan unioni voi jäädä ikävästi puristukseen, ellei se saa muodostettua yhtenäistä rintamaa ulkopolitiikassaan.

Stubb arvioi, että maailmasta voi olla tulossa G-maailma: G8- ja G20-maat sanelevat enemmän ja enemmän, mitä maailmanpolitiikassa tapahtuu. Stubb kuitenkin naurahti, että Kiinan ollessa talouden ja Yhdysvallat turvallisuuden suurvalta EU on säilyttänyt asemansa lifestyle-suurvaltana.

Myös kansainväliset järjestöt kuten Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki sekä Maailman kauppajärjestö ovat saaneet tukevamman jalansijan politiikassa. Toisaalta joidenkin merkitys on vähentynyt. Esimerkiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on ulkoministerin arvion mukaan vaikeuksissa. Myös kylmän sodan jälkeen jäsenmääränsä tuplanneet Nato ja EU etsivät uutta paikkaansa uudessa poliittisessa tilanteessa. Yhtään lupaavampi ei ole YK:n tulevaisuus, jos se ei pysty uudistamaan vanhoja rakenteitaan.

EU:n uusi rooli vielä kadoksissa

EU:n asemaa Stubb lähestyi yhteisen ulkopolitiikan kautta. Hän totesi, että vaikka Lissabonin sopimuksella saatiin paljon aikaan, eivät muutokset kata kaikkea. Esimerkkinä Stubb kertoi kaskun, jossa Barack Obama kertoo Hillary Clintonille kuinka viimeinkin oli saanut Henry Kissingerin aikoinaan kyselemän puhelinnumeron EU:lle ja soittanut siihen. Aikaeron takia Obamalle oli kuitenkin vastannut vain Herman van Rompuyn vastaaja. Vastaaja kehotti painamaan ykköstä jos halusi kuulla Ranskan näkökulman asiaan, painamaan kakkosta jos halusi Saksan mielipiteen ja niin edespäin. EU:lla ei siis ole vieläkään yhteistä ääntä, mutta Lissabonin sopimuksen myötä jäsenmaiden ääniä voidaan koordinoida paremmin.

Stubb muistutti, että Catherine Ashtonin rooli Euroopan unionin ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkeimpana edustajana on erittäin vaativa ja näin ollen ulkosuhdehallintoa on ollut hyvin haastava järjestää. Stubbin mukaan maton Ashtonin jalkojen alta haluavat vetää jäsenmaat, jotka haluavat säilyttää itsenäisyytensä ulkopolitiikassa, unionin eri elimet, jotka kinastelevat vallanjaosta sekä EU:n ulkopuoliset maat, jotka haluavat säilyttää kahdenkeskiset suhteensa jäsenmaihin.

Ulkoministeri muistutti, että EU on ennen kaikkea kriisinhallintaorganisaatio. Ilman kriisiä EU:ta ei olisi koskaan syntynyt eikä se olisi myöhemmin pystynyt kehittymään. Tästä huolimatta Stubb vaati, että EU lopulta keskittyisi enemmän strategisiin suhteisiin kuin kriiseihin.

Unionin tärkeimmät strategiset kumppanit pysyneet samoina

Ulkoministerin mukaan EU:lla on kolme keskeistä strategista kumppania: Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina. Stubb nauratti yleisöään vertaamalla Yhdysvaltojen ja EU:n suhdetta vanhaan pariskuntaan, jonka osapuolilla on koko ajan pientä kinaa. Hänen mukaansa Yhdysvallat flirttailee muiden maiden kanssa EU:n näyttäessä vähemmän seksikkäältä osapuolelta.

Venäjän kanssa suhde aaltoilee. Juuri nyt ollaan aallonharjalla, sillä Venäjä on ”painanut reset-nappia” Yhdysvaltojen, Puolan, Naton ja EU:n kanssa ja tarjonnut uutta lähestymiskulmaa. Avoimempi ja liberaalimpi lähestyminen näkyy myös Venäjän suhtautumisessa Maailman kauppajärjestöön WTO:hon sekä Yhdysvaltojen kanssa käydyissä aseneuvotteluissa.

Kiina puolestaan on talousmahtina EU:lle merkittävä strateginen kumppani. Vaikka Kiinan bruttokansantuote on toistaiseksi vain 4 000 dollaria asukasta kohden, on Kiina jo nyt merkittävä toimija maailmantaloudessa. Suomen bruttokansantuote on 44 000 dollaria asukasta kohden.

Kaksilla korteilla pelaavat jäsenmaat

Kolmas aspekti, jonka Stubb toi esille EU:n asemasta, on jäsenmaiden suhtautuminen unioniin. Jotkin jäsenmaat nimittäin syrjäyttävät EU:n luoden suoria kontakteja muihin maihin ja pelaten näin kaksilla korteilla. Stubb myönsi silti, että vaikka EU:n avulla voi päästä pisteeseen B, voivat pisteet C ja D olla ulottumattomissa ilman kahdenvälisiä suhteita.

”Diginified foreign policyn” avulla unionin ääni kuuluviin

Kolmantena pääteemana ulkoministeri esitteli ajatuksensa niin kutsutusta keskinäiseen kunnioitukseen perustuvasta EU:n ulkopolitiikasta, ”dignified foreign policystä”. EU:n tärkeimmät päämäärät ovat vapaakauppa, ilmastonmuutos sekä ihmisoikeudet ja demokratia. EU ei kuitenkaan saa riittävästi ajettua näitä asioita, sillä esimerkiksi YK:n neuvostoissa EU häviää 60 prosentissa äänestyksissä. Näin ollen olisikin tärkeää, että EU muuttaisi ylimielisenä ja saarnaavana pidettyä lähestymistään ja unohtaisi kaksinaismoralistisen asenteensa. Esimerkkinä tästä Stubb kommentoi EU:n kauppapolitiikkaa. Ulkoministeri myös muistutti, että EU:n tulee laittaa kotipesä kuntoon tarjoamalla laajemmat oikeudet romaneille ja seksuaalivähemmistöille, puhua lopultakin yhdellä äänellä ja tarjota sekä keppiä että porkkanaa. Stubbin sanojen mukaan EU:lla tulee olla ”tarpeeksi iso porkkana kädessä”.

Ulkoministerin puhetta olivat kommentoimassa Eurooppanuorten puheenjohtaja Matti Niemi, Suomen nuorten ja opiskelijoiden YK-liiton puheenjohtaja Tuulia Väliheikki sekä Suomen Atlanttiseuran nuorten puheenjohtaja Tomas Wallenius. Kaikki olivat samaa mieltä Stubbin kanssa siitä, että EU:n on muutettava linjaansa ulkopolitiikassa, mutta panelistien näkemykset erosivat siinä, mihin suuntaan ja millä keinoin ulkopolitiikkaa tulisi ohjata. Stubb kehui panelistien avauksia ja lupasi kutsua heidät luokseen esittelemään laajemmin näkemyksiään. Myös yleisö osallistui innostuneena keskusteluun esittäen mielipiteitään ja kysymyksiä.