Objektiivista EU-tietoa kaivataan Kroatiassakin

Leena Halonen, Marja Aspelund ja Kroatian ulkoministeriön Andrej Plenkovic vaihtoivat kokemuksia EU-kansalaistiedotuksen mahdollisuuksista. Kuva: Suomen suurlähetystö Zagrebissa.

Kroatia on loppusuoralla EU-jäsenyysneuvotteluissaan, mutta hallituksen kovalle työlle on saatava vielä kansalaisten siunaus kansanäänestyksessä. Jotta äänestyksellä olisi painoarvoa, on mahdollisimman monen saavuttava uurnille kertomaan mielipiteensä. Eurooppatiedotus kävi Kroatian ulkoministeriön järjestämässä seminaarissa kertomassa Suomen kokemuksista ennen ja jälkeen EU-kansanäänestyksen.

Kroatiassa vallitsee vahva konsensus EU:hun liittymisestä, mutta viimeisimmät mielipidetutkimukset ovat antaneet vihiä kansalaisten keskuudessa kasvavasta skeptimismistä. Näyttäisi siltä, että kannatus on laskemassa, joten kansalaisten tietoisuuden lisääminen on avainasemassa matkalla unionin jäseneksi.

Jäsenyysneuvottelut ovat edelleen käynnissä

Vaikka Kroatia on tiedottanut EU:sta jäsenyysneuvotteluiden alkamisesta asti, on kansa edelleen huonosti perillä siitä, mitä EU:hun liittyminen käytännössä merkitsee. Kroatia lobbaa voimakkaasti liittymispäivämäärän saamiseksi ja painottaa pystyvänsä aloittamaan aktiivisen tiedotuskampanjan vasta päivämäärän varmistuttua.

”Kansalaisten toivoa ei kannata nostaa turhan takia, jotta pettymys ei purkaudu EU-vastaisuutena, jos jäsenyysneuvottelut pitkittyvät” kuulee kroatialaisten virkamiesten toistavan usein. Suunnitelmana on siten pitää lyhyt, mutta mittava kampanja juuri ennen kansanäänestystä, jotta ihmiset saataisiin äänestämään – tietenkin puolesta.

Tiedotuskampanjaansa varten kroatialaiset ovat toivottaneet tervetulleeksi myös muiden maiden kokemukset, joita esimerkiksi Slovakian ulkoministeriö oli jo käynyt esittelemässä. Kun nyt myös Suomi oli valmis jakamaan kokemuksiaan kroatialaisten kanssa, ei Kroatian ulkoministeriö empinyt hetkeäkään ottaa tarjousta avosylin vastaan.

Serbian presidentti jäi kakkoseksi

Eurooppatiedotuksen yksikönpäällikkö Marja Aspelund ja aluetiedottaja Leena Halonen saapuivat marraskuisen sumuiseen Zagrebiin laukut pakattuina täyteen Suomen EU-kansanäänestystä edeltänyttä tiedotuskampanjaa esitteleviä lehtisiä. Ne menivätkin kuin kuumille kiville.

Ohjelmassa oli suurlähettilään lyhyt johdatus Kroatian poliittiseen tilanteeseen sekä jäsenyysneuvotteluiden kulkuun. Tiedotusvälineet olivat kiinnostuneita suomalaisten vierailusta: Aspelundia haastateltiin TV-uutislähetystä varten, vaikka samaan aikaan Kroatiassa historiallisella vierailulla ollut naapurimaan Serbian presidentti tuntuikin vievän kaiken muun mediahuomion.

Ulkoministeriön seminaariin oli kokoontunut salillinen yleisöä Zagrebista ja maakunnista kuuntelemaan suomalaisten sekä virolaisten esityksiä. Halonen esitteli Suomen tiedotuskampanjaa, joka oli tehty tietenkin ennen internet-aikaa. Lisäksi hän kertoi omista kokemuksistaan tiedottajan roolissa.

Viisuvoitto kasvattaa eurointoa

Aspelund valaisi Eurooppatiedotuksen roolia tänä päivänä, 15 vuotta liittymisen jälkeen, painottaen kansalaisten tiedon tarvetta vielä senkin jälkeen kun maasta tulee EU:n jäsenvaltio. Tilaisuudessa oli läsnä myös Viron edustaja, joka kannusti ottamaan mukaan tiedottamistalkoisiin kaikki halukkaat sekä voittamaan euroviisut, mikä Viron tapauksessa oli kasvattanut EU:n suosiota merkittävästi.

Yleisö oli otettu Eurooppatiedotuksen laaja-alaisesta työstä etenkin virtuaalimaailmassa, Second Lifessä. Kaikki esitykset painottivat neutraalin kampanjoimisen etuja ja molempien äänien esiin tuomista keskustelun mahdollistamiseksi.

Nuorten tietämättömyys huolestuttaa

Eurooppatiedotuksen edustajien ohjelmassa oli myös kahdenkeskisiä tapaamisia EU-delegaatiossa ja kansalaisjärjestöjen kanssa sekä työlounas mielipidevaikuttajien kanssa. Tapaamisissa kävi ilmi, että huolta kannetaan erityisesti nuorten EU:ta koskevasta tietämättömyydestä, vaikka juuri heidän pitäisi olla kiinnostuneita omaan tulevaisuuteensa keskeisesti vaikuttavasta ratkaisusta. Kansalaisten tyytymättömyyden poliitikkoja kohtaan pelätään heijastuvan EU-vastaisuutena kansanäänestyksessä.

Hallintoa kritisoidaan myös EU-jäsenyysneuvotteluiden pitämisestä ”pienen, poliittisen eliitin” projektina. Myös jäsenyysneuvotteluiden eri vaiheista tulisi tiedottaa avoimesti kansalle, joka pystyisi näin mahdollisesti ymmärtämään paremmin hallinnolle asetettuja vaatimuksia. EU:ta koskevan jatkuvan tiedottamisen tärkeyttä ei siten voikaan liikaa korostaa.