EU:n kalastuspolitiikan uudistus käynnissä
Monien muiden politiikkalohkojen tapaan myös kalastuspolitiikka on EU:ssa parhaillaan uudistuksen alla. Nykyinen kalastuspolitiikkaa koskeva asetus on voimassa vuoden 2012 loppuun. Yhteisen kalastuspolitiikan eli YKP:n uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2013 alusta.
Euroopan parlamentin asema kalastuspolitiikan päätöksenteossa vahvistunut
Euroopan unioni on toiseksi suurin kalan kulutusalue ja kulutus kasvaa jatkuvasti. Oma tuotanto kattaa tällä hetkellä noin 30 prosenttia kokonaistarpeesta. Kalakannat kuuluvat EU:n jäsenvaltioiden yhteisiin resursseihin, sillä kalat eivät noudata liikkuessaan valtioiden rajoja. Tästä syystä myös kalastuskiintiöistä on tärkeää sopia yhteisesti.
-Mahdollisuus keskusteluun kansalaisten ja ammattikalastajien kanssa on parantunut huomattavasti Lissabonin sopimuksen myötä. Kalastuspolitiikan reformi on tästä huolimatta erittäin tärkeä, sillä yhteisessä kalastuspolitiikassamme on edelleen puutteita, MEP Carl Haglund perusteli uudistuksen tärkeyttä.
MEP Carl Haglund, toiminnanjohtaja Kaj Matsson ja puheenjohtaja Olavi Sahlsten puhuivat Turun kalastusseminaarissaKomissio julkaisikin huhtikuussa 2009 vihreän kirjan, jossa listattiin nykyisen politiikan uudistustarpeita. Ylikapasiteetti, päätöksenteon lyhytnäköisyys, vastuunoton puutteet, sääntöjen noudattamisen heikkous sekä politiikkatavoitteiden epäselvyys olivat tekijöitä, joihin haluttiin kiinnittää huomiota. Vihreän kirjan pohjalta komissio järjesti loppuvuodesta 2009 kuulemisen, jossa oli mahdollista ottaa kantaa uudistuksen tavoitteisiin. Tällä hetkellä odotetaan komission lainsäädäntöehdotuksen valmistumista, mahdollisesti jo kesän 2011 aikana.
Eurooppatiedotus järjesti kalastuspolitiikkaa käsittelevän seminaarin Turussa helmikuussa.
Suomessa kalastetaan eurooppalaisittain erityisolosuhteissa
Suomi osallistuu EU:n yhteiseen kalastuspolitiikkaan mutta Suomessa tilanne on monella tapaa toinen kuin muissa kalastusta harjoittavissa valtioissa. Suomen kalastusalueilla on vielä kalastusta hyvin kestäviä lajeja, ylikalastusongelmaa ei Suomessa ole. Lisäksi talvikalastusolosuhteet meren jääpeitteineen luovat erilaisen toimintaympäristön.
-Suomen erityisolosuhteet tulisi ottaa paremmin huomioon EU:n yhteisessä kalastuspolitiikassa, toiminnanjohtaja Kaj Mattsson Åbolands fiskarförbundista esitti huolenaiheensa seminaarissa.
Kaj Mattssonin ohella Olavi Sahlsten Suomen Ammattikalastajaliitosta toi esille erityishaasteita Suomen kannalta. Suomalaisen rannikkokalastajan kannalta haasteita tuovat kasvavat hylje- ja merimetsokannat. Lisäksi kalustoa tulisi uudenaikaistaa sekä nuoria ammattitaitoisia kalastajia tarvittaisiin ikääntyvän kalastajasukupolven tilalle.
Yhteisen kalastuspolitiikan uudistusta Suomen kannalta kävi lävitse kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Haasteista huolimatta Suomessa on onnistuttu Ranta-ahon mukaan etenkin rakennepolitiikassa, jonka kautta on annettu taloudellista tukea investointeihin, yhteistoiminnan lisäämiseen ja kehittämishankkeisiin. Kalatalous- ja jalostuselinkeino on saanut kattavasti ne tuet, joita on ollut saatavissa. Kalastuksenvalvonta on Suomessa myös hyvin järjestetty.
Suomen kannalta YKP:n uudistuksessa on pidetty tärkeänä erityisesti Itämeren erityispiirteiden, rannikkokalastuksen ja vesiviljelyn merkityksen huomioimista. Lisäksi tärkeänä on pidetty läheisyysperiaatetta, jäsenvaltioiden ja elinkeinojen vastuun sekä tukipolitiikan joustavuuden lisäämistä.
