Irlanti kriisissä

Irlanti on nyt ajautunut tilanteeseen, jossa se tarvitsee selviytyäkseen hätärahoitusta. Tätä ovat tarjonneet Europan unioni ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Irlannin tilanteen taustalla on kriisiytynyt pankkisektori, jota valtiovalta on joutunut tukemaan voimakkaasti. Tämän johdosta Irlannin budjettivaje on kasvanut huomattavasti. Vuonna 2009 Irlannin julkisen talouden alijäämä olikin 14,4 prosenttia BKT:sta eli EU:n toiseksi suurin Kreikan jälkeen.

Kreikan keväiseen kriisiin Irlannin tilannetta ei voi suoraan verrata, sillä maiden vaikeudet ovat erilaisia. Kreikan ongelmat keskittyivät julkisen talouden kriisiin kun taas Irlannin ongelmat sijoittuvat maan pankkijärjestelmään.

Irlannin vaikeuksien syyt voidaan vetää osin syksyyn 2008, jolloin Irlanti lupasi yksipuolisesti avoimen takauksen kuuden suurimman kotimaisen pankin vastuille. Näin valtio otti itselleen takausvastuita arviolta 440 miljardin euron verran. Tämä antoi tilaisuuden pankkien kasvavalle velkaantumiselle, joka nosti edelleen Irlannin takausvastuita.

Irlannin rahoituskriisi yltyy marraskuussa 2010

Irlannin vaikeudet tulivat koko laajuudessaan esille marraskuussa 2010. Vielä 15. marraskuuta Irlanti kieltäytyi alustavista avuntarjouksista. Samaan aikaan EU, euromaat ja Euroopan keskuspankki EKP kävivät jo tilanteesta epävirallista neuvonpitoa.

Tiistaina 16. marraskuuta Irlannin tilannetta puitiin Brysseliin kokoontuneessa euroryhmässä. Suomi halusi nostaa esille mahdollisuuden käyttää lainanmyönnön yhteydessä vakuuksia. Irlannin uutisoitiin aloittavan neuvottelut komission ja Euroopan keskuspankin kanssa. Neuvotteluihin tuli mukaan myös Kansainvälinen valuuttarahasto.

Keskiviikkona 17. marraskuuta vuorossa oli EU:n talous- ja valtiovarainministereiden Ecofin-kokous. Torstaina 18. marraskuuta Irlantiin matkasi ministerien lähettämänä tekninen valtuuskunta. Valtuuskunnan jäseninä toimi Euroopan keskuspankin, Euroopan komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston edustajia, ja sen tehtäväksi asetettiin Irlannin pankkijärjestelmän tilan ja sen vuoteen 2014 ulottuvan säästöohjelman arvioiminen.

Samana päivänä Irlannin valtiovarainministeri Brian Lenihan myönsi ensimmäisenä hallituksen edustajana, että ulkopuolisen avun vastaan ottaminen saattaisi olla mahdollista. Irlannin keskuspankin pääjohtaja Patrick Honohan oli aiemmin arvioinut, että tarvittava tuki saattaisi olla suuruudeltaan kymmeniä miljardeja euroja.

Irlanti päättää apupaketin hakemisesta – Ecofin-neuvostolla ja euroryhmällä puhelinkokoukset

Sunnuntaina 21. marraskuuta Irlannin hallitus päätyi pyytämään, että Euroopan rahoitusvakausjärjestelyt aktivoitaisiin ja Irlannille myönnettäisiin lainaa tilanteen rauhoittamiseksi. Euroopan unionin valtiovarainministerit ja euroryhmä kokoontuivat vielä samana iltana. Valtiovarainministerien kokoukseen osallistuivat euromaiden edustajien lisäksi myös Ruotsin, Tanskan ja Ison-Britannian edustajat.

Valtiovarainministerit sopivat puhelinkokouksessaan, että EU:n 750 miljardin euron hätärahaston varoja voidaan käyttää Irlannin auttamiseksi. Ministerit pitivät Irlannin pyyntöä ymmärrettävänä ja yhtyivät Euroopan keskuspankin ja Euroopan komission arvioon lainan myöntämisestä. Kokouksen päätteeksi julkistettiin Ecofin-neuvoston ja euroryhmän yhteinen julkilausuma, jossa lainan antamista Irlannille pidettiin perusteltuna rahoitusvakauden turvaamiseksi.

Julkilausuman mukaan lainoitusohjelma tulisi rahoittaa Euroopan rahoitusvakausmekanismista ja Euroopan rahoitusvakausvälineestä. Tämän lisäksi lainoitukseen osallistuisi mahdollisesti euroalueen ulkopuolisia jäsenvaltioita ja Kansainvälinen valuuttarahasto. Tuen vastineeksi Irlannilta perättiin vahvaa politiikkaohjelmaa.

Irlanti julkistaa vakauttamisohjelmansa ja Brysselissä sovitaan Irlannin lainoitusohjelmasta

Keskiviikkona 24. marraskuuta Irlanti julkisti rankan säästökuurin. Seuraavan neljän vuoden aikana menoja aiotaan leikata yhteensä kymmenellä miljardilla eurolla. Lisäksi esimerkiksi verotukseen kohdistetaan toimia, joilla valtio saa noin viiden miljardin euron verran lisätuloja. Muotoiltua säästöohjelmaa pidettiin EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston hätärahoituksen edellytyksenä.

Sunnuntaina 28. marraskuuta Brysselissä järjestettiin kaksi ministerikokousta. Ensin kokoontui niin kutsuttu laajennettu euroryhmä. Euromaiden lisäksi kokoukseen osallistuivat Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia, jotka olivat ilmoittaneet haluavansa osallistua Irlannin tukemiseen. Euroryhmää seurasi epävirallinen ja ylimääräinen Ecofin-neuvosto. Euroryhmä ja Ecofin-neuvoston ministerit hyväksyivät alustavasti Irlannin lainoituksen ja sopeutusohjelman. Myönnettävillä tukiluotoilla on määrä vahvistaa Irlannin pankkien vakavaraisuutta sekä Irlannin valtion maksuvalmiutta.

Yhteensä 85 miljardin euron suuruiseksi arvioidusta rahoitustarpeesta Irlanti kattaa itse 17,5 miljardia, joten varsinaisen ulkopuolisen lainoituksen osuudeksi jää 67,5 miljardia euroa. Tästä ulkopuolisesta rahoituksesta vastaavat Kansainvälinen valuuttarahasto sekä EU:n kriisirahastot Euroopan rahoitusvakausmekanismi sekä Euroopan rahoitusvakausväline. Lisäksi lainoitusohjelmaan osallistuvat euroalueen ulkopuoliset maat Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia, jotka tukevat Irlantia kahdenvälisin järjestelyin.

Irlannin tukipaketin ohella euroryhmän kokouksessa keskusteltiin myös EU:ssa valmisteltavasta pysyvästä kriisinhallintamekanismista Euroopan vakausmekanismista (EVM). Mekanismi on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2013 aikana.

Suomi mukana Irlannin tukipaketissa

Irlannille kohdennettavan avun tavoitteena on estää mahdollisen Euroopan laajuisen laman sekä työttömyyden ja yhä laajenevan pankkikriisin eteneminen. Auttamatta jättäminen saattaisi vauhdittaa voimakkaasti tällaista negatiivista kehitystä.

Suomen hallitus esitti tiedotustilaisuudessaan 22. marraskuuta, että Irlannin luotottamisella turvataankin osaltaan myös suomalaista hyvinvointia ja työpaikkoja. Irlannin pankkijärjestelmän kaatuminen voisi levittää epäilyjä muidenkin valtioiden maksukyvyttömyydestä. Kehitys saattaisi aiheuttaa jäätymistä Euroopan lainamarkkinoilla. Tämä taasen saattaisi hidastuttaa Suomen vientiä merkittävästi, mikä voisi edesauttaa taantumaa myös Suomessa.

Suomella on myös saatavia Irlannista. Hallituksen tiedonannon mukaan vuoden 2010 syyskuun lopussa suomalaisten vakuutuslaitosten, työeläkelaitosten ja pankkien joukkovelkakirjalainasaamiset Irlannista olivat yhteensä 2,7 miljardia euroa.

Suomen hallitus antoi tiedonannon Irlannin tukipaketista 30. marraskuuta ja eduskunta hyväksyi Irlannin tukipaketin torstaina 2. joulukuuta. Suomen lainantakauksen kokonaismääräksi korkoineen ja kuluineen muotoutuu noin 740,7 miljoonaa euroa pääomaosuuden ollessa 507,5 miljoonaa euroa.

Apu Irlannille on hallituksen tiedonannon mukaan perusteltua. Tiedonannossa korostetaan, ettei avussa ole kyse rahan antamisesta Irlannille – ohjelman rahoitus on lainaa, joka Irlannin on myös maksettava takaisin. Lainan myöntämisellä pyritään turvaamaan euroalueen rahoitusvakaus.

Vaikka Irlannin tilanne on haasteellinen, hallitus näkee tiedonannossaan Irlannilla olevan myös vahvuuksia, jotka helpottavat selviytymistä. Irlanti on aikaisemminkin tehnyt voimakkaita korjaustoimia talouden tasapainottamiseksi. Myös verrattain korkea koulutustaso sekä väestön ikärakenne tukevat talouden mahdollisuuksia. Kilpailukykyä voivat vahvistaa myös palkkarakenteet sekä työmarkkinoiden joustot.

Lisätietoa:                     

 Valtioneuvoston tiedonanto Irlannin lainoituksesta 
 Perusmuistio lainan myöntämisestä Irlannille
Valtiovarainministeriö