ERVV ja EVM – EU:n talous askarruttaa
EU:n talousasiat kiinnostavat kansalaisia tällä hetkellä ennen näkemättömällä tavalla ja voidaan olettaa, että EU nousee aikaisempaa enemmän esille myös vaaliteemana tämän kevään eduskuntavaaleissa. Tietoa EU:n talouden kriisijärjestelmistä ja niiden vaikutuksista Suomeen on tarjolla Eurooppatiedotuksen tilaisuuksissa, joista ensimmäinen pidettiin tiistaina 29.3. Helsingissä.
Valtionavarainministeriön neuvotteleva virkamies Martti Salmi totesi esityksensä alussa, että Suomen EU-linja talouskysymyksissä on pysynyt viimeiset kymmenen vuotta samanlaisena – tiukkana, mutta sopeutuvaisena – ministereiden vaihtumisesta huolimatta. Vaalien jälkeen voidaan nähdä, pysyykö linja samana vai muuttuuko se.
Maailman maat ovat monin tavoin sidoksissa toisiinsa, mutta silti EU-maille ja Suomelle tuli yllätyksenä, että USA:sta alkanut rahamarkkinoiden häiriö vaikutti niin nopeasti myös Eurooppaan. Talouskasvun äkkiromahduksen seurauksena euromaista ensimmäisenä kriisiin ajautui Kreikka, jonka tueksi ja laajemman kriisin välttämiseksi euromaat päättivät lainaohjelmasta. Tämän, Salmen mukaan, improvisoidun ratkaisun jälkeen syntyivät päätökset Euroopan rahoitusvakausvälineestä (ERVV), joka toimii euroalueen väliaikaisena kriisinhallintajärjestelynä kunnes pysyvä kriisinhallintajärjestely eli Euroopan vakausmekanismi (EVM) astuu voimaan vuoden 2013 kesällä.
Suomi on ollut Salmen mukaan neuvotteluissa ja kokouksissa tiukka, jopa EU-häiriköksikin mainittu. Suomi ei ole kannattanut yhteisvastuuta eli euromaiden yhteisiä eurobondeja, velkojen takaisinostoa tai yhteisvastuullisia takauksia. Kriisejä tulisi paremmin ennaltaehkäistä ja pankkien ja sijoittajien tulisi osaltaan kantaa vastuuta. Salmi korostaa sitä, että EU:n kriisijärjestelyjä koskevat päätökset Suomessa ovat kaksoislukon takana – takausten käyttäminen vaatii aina eduskunnan päätöksen, pelkkä hallituksen päätös ei riitä, kuten monissa muissa euromaissa. Olemme Salmen mukaan hyödyntäneet kokemuksia 1990-luvun alun kriisistä, mutta vaalien jälkeen uuden hallituksen talousohjelma on jälleen tarkan valinnan paikka.
Kansainvälisten asioiden sihteeristö, Valtionvarainministeriö
