Turkin EY-jäsenyyden haasteet Kypros ja ihmisoikeudet

Turkin EU-jäsenyysneuvottelut ovat polkeneet paikallaan jo vuoden. Uusia askeleita on luvassa mahdollisesti vasta kesäkuussa pidettävien parlamenttivaalien jälkeen.

Turkin jäsenyysjunan edessä on Kyproksen kokoinen kivenjärkäle. Turkki ei ole edelleenkään avannut satamiaan eikä lentokenttiään kyproslaisille aluksille. Vauhtia hyydyttävät myös Turkin ihmisoikeustilanne sekä lehdistön vapaus. Turkin tulee Euroopan komission mukaan kiinnittää huomiota kansalaisten perusoikeuksien toteutumiseen. Varsinkin kurdivähemmistön kohtalo puhuttaa Euroopassa.

Turkissa järjestetään parlamenttivaalit 12.06.2011. Kuva: Kimmo Rauatmaa.

Turkin kesävaalien temmellyksessä puolueiden puheenvuorot Euroopan unionia kohtaan ovat tiukentuneet. Etenkin Ranskan ja Saksan epäilevä kanta Turkin jäsenyyteen on ollut herkullinen puheenaihe perusturkkilaisessa vaaliväittelyssä.

Turkin EU-jäsenyysneuvottelut avattiin lokakuussa 2005. Käytännössä Turkilla on valmiina vain yksi neuvotteluluku. Jäädytettyjä neuvottelulukuja − osin jäsenmaiden vaatimuksesta, osin neuvoston päätöksellä − on parisenkymmentä. Avoinna eli neuvoteltavina olevia lukuja on 13.

EU-jäsenmaiden tulee pitää kiinni sitoutumuksistaan eikä kasata keinotekoisia esteitä Turkin EU-jäsenyyden raiteille, vaatii pääsihteeri Haluk Ilicak Turkin EU-sihteeristöstä. Kuva: Kimmo Rauatmaa.

”Neuvottelulukujen jäädyttäminen on EU-jäsenmaiden omaa sisäpolitiikkaa”, linjaa Turkin EU-sihteeristön virkaatekevä pääsihteeri, suurlähettiläs V. Büyükelçi M. Haluk Ilicak. ”Jäsenyysneuvottelujen hyytyminen laskee EU-jäsenyyden kannatusta Turkissa”, Ilicak huomauttaa. Keväällä 2011 noin puolet turkkilaisista kannattaa maan EU-jäsenyyttä.

Ei malli vaan inspiraation lähde

”Turkkilaiset pitävät itseään eurooppalaisena valtiona maantieteellisesti, yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti”, korostaa pääsihteeri Ilicak.
Neuvottelujen takkuamisesta huolimatta Turkki ei ole kääntänyt EU:lle selkää. Hyviä demokratiakokemuksia halutaan jakaa myös muille. Ilicakin mielestä Turkki ei voi asettua esikuvaksi naapurivaltioilleen, mutta on mielellään inspiraation lähteenä.

Turkin tasavallan perustajan Mustafa Kemal Atatürkin komeat rintakuvat koristavat rakennusten julkisivuja. Kuva: Kimmo Rauatmaa.

Suomi tukee aktiivisesti Turkin EU-jäsenyyttä. Jäsenyystietä tasoitetaan muun muassa suomalaisella asiantuntija-avulla EU:n rahoittamissa twinning-hankkeissa. Niillä hakijamaan hallintoa ja lainsäädäntöä saatetaan EU-kuntoon. Esimerkiksi Suomen rajavartiolaitos auttaa Turkin viranomaisia luomaan paremmat mahdollisuudet maan haastavien rajojen valvontaan antamalla suosituksia ja käytännön opastusta paikan päällä.

”Matka EU-jäsenyyteen on tavallaan jopa tärkeämpää kuin itse liittyminen”, kuvailee pääsihteeri Ilicak. Jäsenyysneuvottelujen tyssätessä eniten kärsisivät perus- ja ihmisoikeudet ja yhteisten sääntöjen noudattaminen vaikeutuisi.

Nuoret tuntevat Eurooppaa

Turkkilaisten mielestä Euroopan tulisi nähdä selkeämmin Turkin jäsenyyden tuomat hyödyt. Maa on Euroopan kuudenneksi suurin talousalue ja yleisestä suuntauksesta poiketen Turkin taloudella menee todella hyvin. Ulkosuhdeasiantuntija Faruk Kaymacki Turkin EU-sihteeristöstä huomauttaa että jäsenyyden toteutuessa Turkki ei pitkään säilyisi nettosaajana vaan siitä tulisi nopeasti nettomaksaja.

Turkin väestörakenne on nuori, keski-ikä on vain 29 vuotta. Uusia yliopistoja on perustettu paljon, koulutusta arvostetaan. Turkkilaiset nuoret ovat kiinnostuneita Euroopasta, vaikkeivät olisi täysin varmoja EU-jäsenyyden hyödyistä.

Turkki haluaa pitää jäsenyysneuvottelut käynnissä jo pelkästään sisäpoliittisten uudistusten vuoksi. Tällä hetkellä vain noin puolet turkkilaisista kannattaa maansa unionijäsenyyttä. Kuva: Kimmo Rauatmaa.

Nuorille Eurooppa on tuttu, sillä vuosittain EU-maissa vierailee erilaisten vaihto-ohjelmien kautta 37 000 turkkilaista opiskelijaa, heistä parisen sataa Suomessa. Silti suurin osa nuorisosta haluaa palata takaisin Turkkiin asumaan ja työskentelemään. Tätä taustaa vasten eurooppalaisten pelot turkkilaisten laajasta maahanmuutosta EU-maihin tuntuvat turhilta.