Unionin uudet huippuvirat
EU-puheenjohtajamaa Ruotsi on ollut mielenkiintoisen haasteen edessä valmistellessaan EU:n nimityspakettia Lissabonin sopimuksen pohjalta.
Sopimus tuo tullessaan uusia huippuvirkoja unioniin. Näitä ovat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja eli EU:n presidentti ja ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eli EU:n ulkoministeri. Lisäksi valitaan neuvoston pääsihteeri.
Samaan kokonaisuuteen kuuluvat jo nimitetyt Euroopan komission puheenjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen tehtävät.
Nimityksissä otetaan huomioon maantieteellinen ja väestöllinen moninaisuus. Lisäksi haetaan tasapainoa eurooppalaisten puolueryhmien välillä ja ehdokkaiden sukupuolen osalta.
Korkeista nimityksistä päästiin poliittiseen ratkaisuun epväirallisessa Eurooppa-neuvostossa 19.11.2009. Tämän pohjalta Eurooppa-neuvosto ja neuvosto tekevät muodolliset päätökset. Tämä tapahtuu todennäköisesti kirjallisella menettelyllä, jotta nimitettävät henkilöt voivat aloittaa uusissa tehtävissä välittömästi.
Uusien tehtävien palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista ei ole vielä päätetty. Ne selviävät osana muita Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä. Uusien virkojen tarkat roolit ovat myös vielä epäselvät. Virkojen ensimmäiset haltijat muokkaavat omalla toiminnallaan vielä rooleja.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja eli EU:n "presidentti" ohjaa Eurooppa-neuvoston työskentelyä
Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtaja eli niin sanottu EU:n presidentti valitaan nyt ensimmäisen kerran. Eurooppa-neuvosto valitsee pysyvän puheenjohtajansa määräenemmistöllä kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi, joka voidaan uusia kerran.
Tehtävään ei ole ehdokasasettelua eli tehtävään ei voi sinänsä "hakea", vaan Eurooppa-neuvosto valitsee henkilön. Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan valintaan ei ole asetettu muodollisia valintakriteerejä. Epävirallisemmissa yhteyksissä ja eurooppalaisessa keskustelusssa on esitetty, että henkilön pitäisi olla valtion tai hallituksen päämies, entinen tai nykyinen, jolla on jo kokemusta Eurooppa-neuvoston toiminnasta.
Tehtävään valittu henkilö toimii Eurooppa-neuvoston kokouksissa puheenjohtajana ja ohjaa sen työskentelyä. Hän myös huolehtii kokousten valmistelusta ja työskentelyn jatkuvuudesta yhteistyössä komission puheenjohtajan kanssa sekä yleisten asioiden neuvoston työskentelyn pohjalta.
Puheenjohtaja pyrkii helpottamaan yhteenkuuluvuutta ja yhteisymmärrystä Eurooppa-neuvostossa ja antaa parlamentille kertomuksen jokaisesta Eurooppa-neuvoston kokouksesta.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja huolehtii omalla tasollaan ja tässä ominaisuudessa unionin ulkoisesta edustuksesta yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa, mutta ei saa rajoittaa korkean edustajan toimivaltaa.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ei saa hoitaa kansallista tehtävää.
Henkilökuva: Herman Van Rompuy
Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eli EU:n "ulkoministeri" on komission jäsen
Eurooppa-neuvosto nimeää määräenemmistöllä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan komission puheenjohtajan suostumuksella. Nimityksen valmistelussa kuullaan Euroopan parlamenttia, sillä ulkoministeri on komission jäsen. EU:n ulkoministeri toimii myös komission varapuheenjohtajana.
EU:n ulkoministeristä tulee komission jäsen heti nimityksen jälkeen. Hänen kanssaan samaa kansalaisuutta oleva komissaari väistyy nykyisestä komissiosta.
EU:n ulkoministerin toimikausi alkaa Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivänä ja päättyy päivänä, jona tuolloin virassa olevan komission toimikausi päättyy.
Korkea edustaja johtaa unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä toimii ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana. Hän vastaa EU:n edustautumisesta kansainvälisillä areenoilla. EU:n korkea edustaja esimerkiksi esittää EU:n yhteisen kannan YK:n turvallisuusneuvostossa silloin, kun unionin on sellaisesta sopinut.
Korkeaa edustajaa tulee avustamaan Euroopan ulkosuhdehallinto. Nykyiset komission edustuston eri puolilla maailmaa muutetaan EU:n edustustoiksi.
Kaikilla näillä toimenpiteillä pyritään tehostamaan ja johdonmukaistamaan EU:n ulkoasioiden hoitoa.
Neuvoston pääsihteerin tehtävä on pitkälti hallinnollinen
Neuvostoa avustaa pääsihteeristö, jota johtaa neuvoston nimittämä pääsihteeri. Pääsihteerin nimittämisestä päätetään neuvostossa yksinkertaisella enemmistöllä.
Nykyisen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, neuvoston pääsihteerin Javier Solanan ja apulaispääsihteeri Pierre de Boissieun toimikaudet päättyvät 31.12.2009 tai Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan. Molempien toimikautta on pidennetty kirjallisella menettelyllä lokakuussa 2009.
Uusi komissio nimitetään todennäköisesti vuoden 2010 puolella
Nykyisen komission toimikausi päättyi 31. lokakuuta 2009. Komissio voi jatkaa tehtävissään jonkin aikaa, eikä jatkosta tarvita erillistä neuvoston päätöstä.
Neuvosto hyväksyy yhteisymmärryksessä komission puheenjohtajan kanssa luettelon henkilöistä, jotka se aikoo nimittää komissaareiksi. Euroopan parlamentti puolestaan hyväksyy komission, mukaan lukien korkean edustajan, yhtenä kokonaisuutena. Tähän tarvitaan annettujan äänten enemmistö. Sen jälkeen Eurooppa-neuvosto nimittää komission määräenemmistöllä.
Uuteen komissioon tulee jäsen jokaisesta EU:n jäsenmaasta. Valtioneuvosto on nimittänyt Olli Rehnin Suomen ehdokkaaksi seuraavaan Euroopan komissioon.
Uuden komission puheenjohtajaksi on nimitetty toiselle kaudelle portugalilainen José Manuel Barroso, Euroopan parlamentti hyväksyi nimeämisen 16.9.2009.