Kohti yhteistä turvapaikkajärjestelmää
EU-maat asettivat yhteisen turvapaikkapolitiikan luomisen tavoitteeksi jo vuonna 1999 Tampereen huippukokouksessa. Turvapaikkamenettelyille on sittemmin sovittu tiettyjä vähimmäisvaatimuksia, mutta turvapaikanhakijoiden kohtelussa on edelleen suuria eroja jäsenmaiden välillä. Tavoitteena on yhteisen turvapaikkajärjestelmän käyttöönottaminen vuonna 2012.
EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa on kehitetty Tampereen vuoden 1999 huippukokouksesta lähtien, jolloin tavoitteeksi asetettiin yhteiseurooppalaisen turvapaikkapolitiikan ja turvapaikkajärjestelmän luominen. Tavoite on kirjattu oikeus- ja sisäasioiden monivuotiseen Tukholman ohjelmaan (2010 – 2014), ja kesäkuun 2011 Eurooppa-neuvostossa jäsenmaat vahvistivat tavoitteen yhteisen turvapaikkajärjestelmän käyttöönottamisesta vuonna 2012.
Tavoitteena turvapaikanhakijoiden yhtenäinen kohtelu
Yhteisellä turvapaikkajärjestelmällä tavoitellaan yhtenäistä turvapaikkamenettelyä ja turvapaikan saaneiden yhtäläistä asemaa koko EU:n alueella. Nykyisin turvapaikkamenettelyissä ja vastaanotto-olosuhteissa on huomattavia eroja EU:n jäsenmaiden välillä. Ylipäätään mahdollisuus saada suojelua vaihtelee merkittävästi sen mukaan, missä jäsenvaltiossa turvapaikkahakemus käsitellään.
EU:n noudattaman ns. Dublin-menettelyn mukaan turvapaikkahakemuksen käsittelystä on vastuussa se EU-jäsenmaa, johon turvapaikanhakija ensimmäiseksi EU:n alueella saapuu, ja hakija myös palautetaan tähän valtioon. Tällä hetkellä useat maat ovat kieltäytyneet käännyttämästä hakijoita Kreikkaan maan huonojen vastaanotto-olosuhteiden vuoksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut turvapaikanhakijoiden palauttamisen Kreikkaan loukkaavan Euroopan ihmisoikeussopimusta.
Yhteisten sääntöjen luomista hankaloittaa turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta aiheutuvan taakan hyvin epätasainen jakautuminen EU:n alueella. Jotta EU-maiden välinen solidaarisuus toteutuisi, on Euroopan parlamentti perännyt vahvempaa taloudellista taakanjakoa jäsenmaiden kesken.
Uudistuksia menettelyyn ja vastaanotto-olosuhteisiin
Yhtenäisen turvapaikkajärjestelmän aikaansaamiseksi komissio on ehdottanut muutoksia turvapaikkamenettelyjä ja vastaanotto-olosuhteita koskeviin direktiiveihin. Ehdotusten tavoitteena on luoda tehokkaat ja oikeudenmukaiset menettelyt sekä varmistaa riittävät ja tasavertaiset vastaanotto-olosuhteet kaikkialla EU:ssa.
Turvapaikkamenettelyn sääntöjä pyritään yksinkertaistamaan ja selkeyttämään, ja itse prosessia nopeuttamaan. Uudistuksilla halutaan myös nostaa päätöksenteon laatua. Vastaanotto-olosuhteita on tarkoitus joustavoittaa ja selkeyttää, jotta täytäntöönpano jäsenmaissa helpottuisi. Uudistukset asettaisivat rajoituksia niin sanotulle säilöönotolle.
Euroopan komissio on tehnyt muutosehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston välisten neuvottelujen sekä muiden toimijoiden (kuten YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu ja kansalaisjärjestöt) kuulemisten pohjalta. Ennen kuin ehdotuksista tulee lainsäädäntöä, Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden määräenemmistön on ne hyväksyttävä.
Turvapaikkaa hakevien määrä hienoisessa laskussa
Vuonna 2010 EU-maissa rekisteröitiin kaikkiaan 257 815 turvapaikkahakemusta. Edellisvuodesta kokonaisvähennystä oli noin 3 prosenttia, mutta esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa turvapaikkahakemusten määrä nousi rajusti. Hakemuksia jättivät eniten Afganistanin, Venäjän, Serbian (ei Kosovo), Irakin ja Somalian kansalaiset. 25 prosenttia sai myönteisen päätöksen menettelyn ensimmäisessä vaiheessa.
Suomeen saapui vuonna 2010 yhteensä 4 018 turvapaikanhakijaa, mikä on 33 % vähemmän kuin edeltävänä vuonna. EU:n tilastotoimisto Eurostatin mukaan Ruotsi vastaanotti noin 32 000 turvapaikkahakemusta. Eniten turvapaikkahakemuksia EU:ssa sai Ranska, missä hakemusten määrä ylitti 51 000.