Kroatian tie Euroopan unioniin

Kroatiasta on tulossa Euroopan unionin 28. jäsenvaltio heinäkuun alussa 2013. Jäsenyysneuvottelut saatiin päätökseen puheenjohtajamaa Unkarin toimesta kesäkuun lopussa ja varsinainen liittymissopimus allekirjoitettaneen joulukuussa.

Kroatian pääministeri ja Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso. Kuva: Euroopan komissio.

Kroatia on ensimmäinen Länsi-Balkanin maa, joka liittyy Euroopan unionin jäseneksi ja sen oletetaan näyttävän suuntaa myös Makedonian (FYROM), Serbian, Montenegron, Kosovon, Bosnia ja Hertsegovinan, samoin kuin Albanian jäsenyydelle. Nähdäänkö Kroatian jälkeen siis samanlainen joukkoliittyminen kuin vuonna 2004, jolloin kaikkiaan 10 uutta maata liittyi unioniin?

Kroatia itsenäistyi vuonna 1991, kun Jugoslavian liittovaltio hajosi. Alueen kansoja yhdistänyt liittovaltio sortui omaan mahdottomuuteensa. Eteläslaavilaisuuden idea (vrt. jug – etelä, slavia – ”slaavien maa”) ei riittänyt pitämään aluetta yhtenäisenä.

Kroatian kehitys on ollut nopeaa, sillä alueen sodista on vasta puolitoista vuosikymmentä. Mahdollisuus EU-jäsenyydestä on toiminut tärkeässä roolissa vauhdittamassa maassa tehtyjä uudistuksia.

Kansallisen historian näkökulmasta tulee olemaan mielenkiintoista, miten kroatialainen identiteetti sisällyttää itseensä eurooppalaisuuden aatteen. Yksi huoli hakijamaissa on liittynyt pelkoon oman kansallisen kulttuurin katoamisesta ja sen myötä kansallisen identiteetin muuttumisesta.

Kroatian EU-edustuston päällikkö, suurlähettiläs Branko Baričević, Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja Euroopan unionin Kroatian edustuston päällikkö Paul Vandoren. Kuva: Euroopan komissio.

Euroopan unionille taas on haluttu luoda kansallisvaltiosta muistuttavia symboleita, kuten oma lippu, hymni ja europassi. Rakenteellisesti Euroopan unioni ei kuitenkaan ole korvannut kansallisvaltioita tai niiden kansallisia kulttuureita. Laajentumisen tavoitteena on maanosan taloudellisen yhteistyön, lainsäädännön harmonisoinnin sekä yhteisen ulkopolitiikan kautta luoda vakaa ja rauhanomainen Eurooppa.

1990-luvun Balkanin sotien jälkeen EU asetti tavoitteekseen alueen kytkemisen tiiviisti yhteyteensä. Tämä nähtiin ainoaksi keinoksi kestävän vakauden aikaansaamiseksi. Tämä politiikka on kantanut hedelmää ja Kroatiasta on pian tulossa Unionin jäsenvaltio.

Jäsenyysneuvottelujen päättäminen

Kroatian jäsenyysneuvottelut käynnistettiin vuonna 2005 ja liki kuusi vuotta myöhemmin neuvottelut saatiin päätökseen. EU:n nykyinen puheenjohtajamaa Puola vielä työstää liittymissopimusta, joka on tarkoitus allekirjoittaa tämän vuoden loppuun mennessä. Tämän jälkeen sopimus on vielä ratifioitava kussakin jäsenmaassa. Ratifiointiprosessi vienee aikaa noin puolitoista vuotta.

Kroatian kohdalla erityistä huomiota on kiinnitetty neuvottelujen oikeuslaitos- ja perusoikeudet neuvottelukuun. Nykyisissä jäsenmaissa keskustelua on herättänyt huoli siitä, millä tavoin EU pyrkii takaamaan uudistusten jatkumisen.

Euroopan komission laajentumisesta ja naapuruuspolitiikasta vastaava komissaari Stefan Füle on hoitanut laajentumisneuvotteluja Kroatian kanssa. Kuva: Euroopan komissio.

Komissio seuraa Kroatian velvoitteiden täyttämistä ja raportoi niistä säännöllisesti jäsenmaille liittymiseen saakka. Seurannassa painotetaan erityisesti mm. korruptioon, oikeuslaitosuudistuksiin, kilpailupolitiikkaan ja raja-asioihin liittyviä kysymyksiä. Tarkoituksena on sen varmistaminen, että uudistukset jatkuvat aina liittymiseen saakka ja ettei näissä oteta takapakkia.

”Kroatian velvoitteiden noudattaminen ja tarvittavien uudistuksien jatkumisen monitorointi jatkuu aina liittymiseen saakka, jotta voidaan varmistua siitä, että Kroatia on täysin valmis täyttämään jäsenyyden edellytykset liittyessään”, toteaa Marjo Mäki-Leppilampi Ulkoasiainministeriöstä.

Kroatian taloutta ja maan eri alueita kehitetään EU:n rakennerahastovaroista rahoitettavilla infrastruktuurihankkeilla. Myös Kroatian maataloutta nykyaikaistetaan ja sen maaseutualueiden kehittämistä tuetaan EU:n varoista.

Mäki-Leppilammen mukaan Kroatian Schengen-jäsenyys ei kuitenkaan ole vielä ajankohtainen. Jäsenyys toteutunee vasta sen jälkeen, kun Kroatia on läpäissyt erillisen Schengen-arviointimenettelyn, jonka tarkoituksena on varmistaa tarvittavien ehtojen täyttäminen.

Länsi-Balkan seuraavana vuorossa

”Länsi-Balkanin alueella Makedonia on jo hyväksytty ehdokasmaaksi. Kroatian EU-jäsenyyden toivotaan toimivan mallina ja vaikuttavan sitä kautta myönteisesti muiden Länsi-Balkanin maiden EU-lähentymiseen”, pohtii Mäki-Leppilampi. EU-jäsenyyttä koskevien kriteereiden toimeenpanon uskotaan vauhdittavan näiden maiden sisäisiä uudistusprosesseja.

Kroatian Split on tunnettu vanhasta kaupungistaan ja suosittu kohde turistien keskuudessa. Kuva Euroopan komissio.

Entisen Jugoslavian alueen kansojen neljä vuosikymmentä kestänyt yhteiselo tuntuu nykyisin ihmeelliseltä. Alueen hajoamissodat vaikuttavat edelleen ihmisten mielissä ja Jugoslavian ajan keinotekoisen valtion hajottua kansallisia piirteitä on alettu korostaa erilaisia kielipiirteitä myöten. Muun muassa aiemmin Bosniassa, Kroatiassa ja Serbiassa käytössä olleen ns. serbokroaatin kielen tilalle ovat tulleet bosnia, kroaatti ja serbia.

”Kissanhännän veto on edelleen olemassa ja alueella esiintyy kansallismielistä kilpailua”, toteaa professori Juhani Nuorluoto Uppsalan yliopistosta. Hänen mielestään maiden suhteissa ei korkealla tasolla ole mitään ongelmaa, mutta kansan keskuudessa sodan jälki näkyy ja nationalistinen uho kuuluu.

”Tuskin Kroatian liittymisessä EU:hun on suurempia vaikeuksia kuin Romanian tai Bulgarian kanssa”, summaa Nuorluoto. Hänen mukaansa kuitenkin esimerkiksi poliisin korruptio ja rajavalvonnan puutteellisuus ovat tällä hetkellä Kroatian heikkouksia. Nämä ovat myös ne yhteiskunnan osa-alueet, joihin Euroopan komissio on kiinnittänyt erityistä huomiota ja joiden edelleen kehittäminen ovat ehtoina varsinaiselle jäsenyydelle.

Euroopan komission mukaan yksi kaikkien uusien jäsenmaiden tärkeimmistä tehtävistä on ollut varmistaa turvallisuus itärajoillaan, joista on tullut unionin ulkorajat. Ulkorajojen turvallisuus on välttämätöntä, jotta EU:n sisärajat voivat olla avoimet.

Tulossa kansanäänestys ja parlamenttivaalit

Tällä hetkellä Kroatiassa 47 % kannattaa EU-jäsenyyttä, 44 % vastustaa ja loput 9 % ei osaa vielä sanoa kantaansa. EU-tiedotuskampanja on tarkoitus järjestää kuukauden kuluttua siitä, kun lopullinen liittymissopimus on allekirjoitettu. Tätä järjestelyä on kritisoitu siitä, että kansanäänestys ei toimisi todellisena mittarina EU-kannatukselle, jos poliittinen kanta on jo valmiiksi päätetty. Joka tapauksessa kroatialaisilla on tiedossa mielenkiintoinen syksy, sillä kansanäänestyksen lisäksi tulossa on myös parlamenttivaalit 4. joulukuuta.