Twinningin uudet tuulet
Euroopan Unionin laajentumisprosessi puksuttaa kiskoillaan kohti yhtenäisempää ja suvaitsevampaa Euroopan lähialuetta. EU:n laajentumistyökaluista ehkä tehokkain, Twinning, on vuodesta 1998 alkaen auttanut jäsenmaiksi pyrkiviä sekä EU:n naapurimaita saavuttamaan hyvän hallinnon. Suomi on perinteisesti ollut vahva toimija Twinningissä. Tällä hetkellä Twinning-maisemat ovat kuitenkin vaihtumassa nopeasti. Suomen tulee vastata haasteeseen täydellä pesällisellä.
Keskittyminen eteläisiin naapurivaltioihin sekä Islantiin
Lähialueen valtioista fokus on nykyään Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Balkanilla. Twinning toimii perinteisesti kaikilla hallinnon aloilla, joten on maakohtaista, mitä projekteja maissa toteutetaan ja toivotaan. Twinning-kelpoisiin maihin kuuluu tällä hetkellä 9 liittymiskuvioissa mukana olevaa maata, sekä 15 lähialueen valtiota ja yksi erikoisalue.
Suomen Twinning-projektit ovat keskittyneet Kroatiaan, missä on toteutettu yhteensä 13 hanketta. Hankkeiden budjetti on yhteensä 12 milj. euroa. Turkissa Suomi on toteuttanut hankkeita 6 miljoonalla eurolla. Kuva: Euroopan komissio.Aiemmin Suomi profiloitui Baltian-toimijana, mutta nykyään vahvimpana Twinning-maista on Kroatia. Suomella on ollut Kroatiassa kaiken kaikkiaan 13 hanketta, joiden budjetti on yhteensä 12 miljoonaa euroa. Näistä hankkeista muutama on vielä käynnissä. Myös Turkki on ollut suomalaisten kiinnostuksen kohteena. Turkissa Suomen projektien yhteisbudjetti on ollut jopa 6 miljoonaa euroa.
Yksi tehokkaimmista ja innokkaimmista Twinning-kohdemaa tällä hetkellä on Tunisia. Kieli on silloin tällöin esteenä hakemusten rustaamiselle, mutta suomalaiset ovat muuten olleet jokseenkin aktiivisia Tunisian kanssa. Arabikevät sekoitti asioita jonkin verran, ja suomalaiset hanketoimijat ovat kantaneet huolta projektien turvallisuudesta. Kiinnostuksen perusteella suomalaisten luottamus maan turvallisuuteen on kaikesta huolimatta vankka. Esimerkkinä käyköön se, että Suomi voitti juuri suuren ympäristöprojektin yhdessä Ranskan kanssa. Suomen ympäristökeskus kehittää seuraavat pari vuotta ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen hallintorakenteita.
Suomalaisittain erittäin mielenkiintoinen avaus oli Islannin kanssa avatut EU-liittymisneuvottelut. Suomalaiset luonnollisesti toisena pohjoismaana haluavat auttaa sen minkä pystyvät Islannin liittymissuunnittelussa. Hallinnon parantamisen saralla tulee olemaan monta Twinning-projektia, johon suomalaiset voivat ottaa tulevaisuudessa osaa.
Lisäksi, suomalaiset ovat profiloituneet korruption vastaisessa toiminnassa. Hallinnon kehittämiskeskus HAUS on voittanut monia projekteja tällä saralla. Alkuvuonna napsahti voitto muun muassa Jordaniasta, jossa keskitytään korruption vastaisen toiminnan strategian toimeenpanemiseen. Voisi sanoa, että HAUS on koko Euroopan mittakaavalla eräs suurista korruption vastaisten projektien tekijöistä.
Missä ongelma – siellä EU, ja siellä myös Suomi
Twinning-projektien kautta EU pyrkii kehittämään naapuri- ja kumppanuusmaissaan eri hallinnonalojen käytänteitä, jotta maiden yhteistyö unionin kanssa sujuisi joustavammin. Kuva: Euroopan komissio.Euroopan Unioni on profiloitunut naapuri- ja kumppanuusmaissaan ongelmanratkaisijana ja korvaamattomana apuna. Twinning on tästä toiminnasta hyvä esimerkki. Ongelmia on monellakin eri hallinnonalalla. Niiden tulisi päästä samalle EU-tasolla, jotta asiat luistaisivat EU:n kanssa. Kyse ei ole siitä, että EU loisi negatiivisen ongelman lähialueillaan, jonka takia apua tarvitaan. Päinvastoin, kumppanuus- ja naapurivaltioiden ongelma on positiivinen. Kun ne vastaavat EU-tasoa, on kaupankäynti helpompaa, turvallisempaa, nopeampaa ja yhteistyö valtioiden välillä sujuvat kuin Kuopio tanssii ja soi -festivaalit. EU:n hallintoa ei hölmössäkään uskossa ole luotu vaikeuttamaan ihmisten kanssakäymistä, vaan parantamaan sitä. Twinning on tämän kanssakäymisen hiottu helmi. Ja suomalaiset ovat tämän helmen ehkä parhaita kiillottajia.
Tilastot kertovat hienoista saavutuksista
Suomen Twinning-historia on mainio. Sen keskiarvo voitetuista ja tarjotuista projekteista lähenee 40 prosenttia. Moni maa kalpenee rinnalla. Vertailun vuoksi kerrottakoon Ruotsista. Läntisessä naapurissamme Twinning-hankkeet saavat paikallisen kehitysministeriön alaisen viraston SIDA:n tukea hakemuksiinsa. Heidän riskinsä lähteä tarjouskilpailuun mukaan on siis nolla. He eivät menetä resursseistaan mitään, vaikka eivät voittaisikaan tarjouskilpailua. Näin ollen he tarjoavat enemmän ja useammin. Voittoprosentti on kuitenkin samaa luokkaa.
Toinen hyvä vertailukohta Suomen Twinning-toiminnan kannalta on Itävälta, joka liittyi EU:n samana vuonna ja on suunnilleen samankokoinen kuin Suomi ja Ruotsi. Itävallan onnistumisprosenttinsa tarjouskilpailuissa on noin 30. Itävalta kilpailee suunnilleen samoilla sektoreilla kuin Suomikin, eli julkishallinnon ja ympäristön sektoreilla. Itävalta on ollut aavistuksen verran Suomea aktiivisempi tarjouskilpailuissa.
TAIEX-toiminta astuu tärkeämpään rooliin
TAIEX eli Technical Assistance and Information Exchange instrument on Twinning-toimintaa täydentävää lyhytaikaista asiantuntija-apua naapuri- ja kumppanuusmaille. TAIEX-toiminta edellyttää toimijoilta suunnilleen samanlaisia kriteereitä kuin Twinning-toimintakin, mutta se on paljon joustavampaa ja tapauskohtaisempaa. Viime vuosina Euroopan laajentumiskomission on vastaanottanut noin 2000 TAIEX-hakemusta vuosittain, joista on hyväksytty noin 1600. Rahoitus on luonnollisesti lyhytkestoisempaa ja pienempää kuin Twinningissä. TAIEX-hanke voi olla esimerkiksi opintomatka tai asiantuntijalta asiantuntijalle suoritettu apu.
Suomi oli viime vuonna mukana yhteensä 112 TAIEX-hankkeessa. Suomi on siis tässäkin keskiarvoa aktiivisempi toimija 27 EU-jäsenvaltion joukossa. Suomen asiantuntemus tulee esiin monilla sektoreilla, mutta ennen kaikkea terveyssektorilla, oikeus- ja sisäasioissa sekä ympäristöhallinnossa. Alkuvuonna 2011 Suomessa järjestettiin noin 10 TAIEX-rahoitettua koulutusta. Hankkeet olivat suurimmaksi osaksi sisäasioiden alalla.
Ulkoasiainministeriön Twinning-tiimi kehottaakin kaikkia Suomen viranomaisia olemaan aktiivisia sekä Twinning- että TAIEX-rintamalla, sillä niiden merkitys kasvaa uusien naapurivaltioiden aktivoituessa. TAIEX on työkalu, jolla voi luoda hyvät suhteet avunsaajavaltioihin ja suurempien projektien lähetessä, on kokemuksia maasta jo olemassa.
