Elämää EU-instituutioiden katveessa

Etelä-Savon Eurooppatiedotus tarjosi elokuun alussa mikkeliläisille mahdollisuuden lähteä nojatuolimatkalle Brysseliin kirjailija-kolumnisti Merja Rehnin opastuksella. Jo 11 vuotta Brysselissä perheineen asunut Rehn avasi  illan aikana elämäänsä EU-instituutioiden katveessa. Kirjaston Mikkeli-sali täyttyi innokkaista kuulijoista. Kevyemmän EU-kerronnan ohessa lomaansa Puulaveden rannoilla viettävä Rehn kantoi huolta suomalaisen EU-viestinnän tulevaisuudesta ja EU-keskustelun tasosta.

Väärinymmärryksiä kolmella kielellä

Esikoiskirjassaan Merja Rehn kertoo Rehnin perheen elämästä Brysselissä. Kuva: Sanna Silventoinen

”Mitä syötte? Mitä kieltä puhutte? Missä lapset käyvät koulussa?” Kuultuaan nämä kysymykset riittävän monta kertaa, Merja Rehn päätti koota kokemuksensa EU-arjesta kirjaksi. Hän on usein tullut väärinymmärretyksi Belgiassa sujuvasti kolmella kielellä eikä kommelluksitta arjen pyörittämisestä ole komissaariperheessäkään selvitty. Mikkeli-saliin saapuneet saivat kuulla hulvattomia tarinoita Brysselin arjesta ja esimerkiksi ”ympärileikatuista kinkuista”.

Rehnin perheen lisäksi Belgiassa asuu noin 4500 muuta suomalaista. Yleisöä kiinnostikin: ”Miten suomalaisuus näkyy Brysselin arjessa?”

Mitään erityisiä suomalaisia asuinalueita ei kaupungista ole juurikaan löydettävissä. Tärkeä kiintopiste kaupungissa on Eurooppa-koulu, jossa valtaosa suomalaisten ”eurokraattien” lapsista suorittaa oppivelvollisuuttaan.

Suomi-Klubi on tärkeä yhdistävä voima Brysselin suomalaiselle yhteisölle. Klubin tiloissa vietetään niin vappua kuin äitienpäivääkin ja ylläpidetään yhdessä kansallisia perinteitä.

Tärkeä tukiverkosto Brysselissä on myös Brysselin merimieskirkko, joka tarjoaa paitsi hengenravintoa myös ruisleipää tai vaikkapa Marskin-ryyppyjä.

Arki arkea Brysselissäkin

Merja ja Olli Rehn ovat asuneet Brysselissä 11 vuotta. Kuva: Sanna Silventoinen

Arkirutiinit täyttävät Merja Rehnin päivät Brysselissä. Vaikka hänen aviomiehensä toimii EU-komissaarina, ei Rehnille itselleen tarjoilla shampanjapäivällisiä – ja edustustilaisuudetkin ovat harvassa.

Bryssel on monessa mielessä hyvin suorituskeskeinen paikka ja uralla eteneminen on monelle elämässä ykkösasioita. ”Kilpailu asemasta ja uralla etenemisestä on kova. Työpäivien venyessä pitkiksi, kotiin jäänyt puoliso voi tuntea itsensä syrjäytyneeksi.” Vertaistukea saa kuitenkin kohtalotovereilta. Kotiin jääneet puolisot pitävät yhtä ja jakavat keskenään arjen pyörittämisen liittyviä iloja ja murheita.

Vaikka arki Brysselissä onkin usein työkeskeistä on silti useimpien elämä pitkien päivien jälkeen erittäin perhekeskeistä. Perheen yhteistä aikaa arvostetaan, eivätkä lapset esimerkiksi liiku Belgiassa yhtä vapaasti yksin kuin meillä Suomessa.

”EU on yhä mörkö, joka vie rahat ja itsenäisyyden”

Rehnin mielestä liian usein media nostaa EU:sta esille kohut ja ikävät asiat. Hyödyt unohdetaan ja saavutut etuudet otetaan usein itsestäänselvyytenä. ”Unohdetaan helposti, että EU on helpottanut ihmisten arkea monella tapaa ja lisännyt liikkuvuuden vapautta.” Hänen mukaansa viime vuosina Suomen medioissa kuva EU:sta on vääristynyt. ”EU-keskustelua dominoi yhä kahtia-asettelu ”kyllä/ei”, vaikka Suomen EU-jäsenyys on ollut tosiasia jo 16 vuotta.

Suurin osa suomalaisista kokee yhä EU:n hyödyttävän elämäänsä enemmän, kuin elon unionin ulkopuolella. Silti joukkoon mahtuu yhä myös niitä, jotka mielellään vain ”nauttisivat tarjonnasta” ja eivät olisi valmiita tukemaan unionin toimia tiukan paikan tullen. Merja Rehn halusikin muistuttaa kuulijoita siitä , että pienen Suomen vaikutusvalta on unioniin liittymisen jälkeen kasvanut. EU:n toimilla on ollut suuri merkitys myös alueelliselle hyvinvoinnille.

Valmiiksi pureskeltuja EU-uutisia

Merja Rehn on toimittajana ja viestinnän ammattilaisena huolissaan EU-tiedonvälittäjien vähenemisestä Brysselissä. Maakuntalehdet ja suurilevikkisemmät julkaisutkin ovat pikku hiljaa ja vähin äänin vetäneet Brysselin-kirjeenvaihtajiaan kotiin. Rehnin pelkona on, että pian uutiset suomalaisissa sanomalehdissäkin on ostettu kansainvälisiltä tietotoimistoilta. Kuka sitten osaa ja huomaa nostaa esiin tulevaisuudessa mahdollisesti meille suomalaisille tärkeät yksityiskohdat? Lehdistö on tärkeä yleisenedunvalvoja ja politiikkojen ”vahtikoira” myös EU-politiikassa.

Merja Rehnin mielestä myös EU-kansalaistiedotus on tärkeää: ”EU:n vaikeina hetkinä ”sanaselitys” on entistä tärkeämmässä roolissa harjoitetun politiikan selventämiseksi ja oikeuttamiseksi”, hän muistutti.