Kroatiassa lähestyvällä EU-jäsenyydellä enemmistön tuki

Kroatian EU-jäsenyysneuvottelut saatiin päätökseen viime kesäkuussa. Vielä tämän vuoden puolella odotetaan Euroopan parlamentin kantaa ja liittymissopimuksen allekirjoittamista. Sen jälkeen jäsenvaltioissa alkaa Kroatian liittymissopimuksen ratifioiminen, joka Suomessa menee eduskuntaan.

Kroatian parlamentin rakennuksessa Zagrebissa liehuu jo Euroopan unionin lippu. Kansanäänestys unionin jäsenyydestä on tarkoitus järjestää loppuvuodesta 2011. Kuva: Euroopan komissio.

Kroatiassa tuki EU-jäsenyydelle on ollut tasaista usean vuoden ajan. Tukijoiden osuus on vaihdellut 60 % molemmin puolin siinä missä keskimäärin joka kymmenes ei tiedä kantaansa. Vastustajien määrä on pyörinyt 30 % tienoilla.

Kroatiassa on tarkoitus järjestää kansanäänestys liittymisestä Euroopan unioniin. Lokakuun 2011 alussa tehdyn mielipidekyselyn mukaan yli 60 % aikoo osallistua kansanäänestykseen. Heistä noin 60 % ilmoittaa tukevansa EU-jäsenyyttä kun taas joka viides aikoo äänestää vastaan.

Useissa EU:n uusista jäsenmaista EU:n kannatusluvut ovat olleet jäsenyyden kynnyksellä korkeampia, mutta Kroatiassa kansanäänestyksessä tuskin on luvassa yllätyksiä.

EU-jäsenyys ei tarkoita kroatialaisille vain yleviä sanoja

-Me tiedämme, mitä rauhan puuttuminen tarkoittaa. Kahden vuosikymmenen takaiset tapahtumat ovat tuoreessa muistissa ja tuttuja muualtakin kuin isovanhempien kertomuksista. EU:n perustavoitteet rauha, vakaus tai hyvinvointi eivät ole meille pelkkiä sanoja, avasi Kroatian Suomen-suurlähettiläs Damir Kušen puheenvuorossa Eurooppatiedotuksen Turussa järjestämässä seminaarissa.

Kroatian suurlähettiläs Suomessa Damir Kušen puhui Turussa järjestetyssä tilaisuudessa. Hän korosti Kroatian halua toimia välittäjän roolissa EU:n ja muiden LÄnsi-Balkanin maiden välillä. Kuva: Juhana Tuomola/UM.

Suurlähettiläs mukaan Kroatia näkee itsensä tulevaisuudessa vastuullisena EU:n jäsenmaana. Maa haluaa myös toimia välittäjän ja asiantuntijan roolissa EU:n ja muiden laajentumisprosessissa olevien Länsi-Balkanin maiden välillä. Kroatialaisten toivovat kokemustensa olevan hyödyksi muulle EU:lle konfliktien ja kriisien ehkäisyssä ja hoidossa. NATO-maa Kroatia on mukana Afganistanin kriisinhallintaoperaatiossa 350 sotilaan voimin.

Läntisen Balkanin valtioista Kroatia on EU:n johtava kauppakumppani. EU:n osuus maan ulkomaankaupasta on lähes 70 %. Kroatiassa ymmärretäänkin suurlähettiläs Kušenin mukaan hyvin 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinoille pääsyn merkitys.

-Kroatiassa ei ole esim. kiinteistöjen hankinnalle tulossa siirtymäaikoja, tuhat kilometriä pitkä rannikko odottaa muita eurooppalaisia, lisää suurlähettiläs Damir Kušen.

EU antaa Suomen ja Kroatian yhteistyölle hyvän pohjan

EU-jäsenyys tuo liittyvälle maalle koko joukon oikeuksia ja mahdollisuuksia, mutta samalla myös pitkän listan velvoitteita.

-Suomi on tukenut johdonmukaisesti laajentumista, mutta korostaa samalla että ehdoista ei saa tinkiä, kertoo neuvotteleva virkamies Eija-Leena Linkola ulkoministeriöstä.

-Aiempaa enemmän painotetaan nyt myös oikeus- ja sisäasioiden kuntoon saattamista ennen EU-jäsenyyttä.

EU tukee liittymisprosessissa olevia maita taloudellisesti. Niin sanotulla IPA-tuella (Liittymistä valmisteleva tukiväline) autetaan hakijamaita valmistautumaan jäsenyyden velvoitteisiin mm. hallintoa ja oikeuslaitosta kehittämällä. Vuosina 2009-2013 EU käyttää IPA-tukeen yli 11 miljardia euroa. Tästä ohjautuu varoja myös kroatialaisten ja suomalaisten yhteishankkeisiin Twinning-toiminnan kautta. Siinä suomalaiset viranomaiset tukevat kroatialaisia kollegoja ja jakavat osaamistaan. Kroatia onkin tällä hetkellä Suomen Twinning-hankkeissa tärkein kumppani.

-Twinning-toiminnalla luodaan myös tulevaisuudessa tärkeitä yhteistyösuhteita, kun aikanaan päätetään asioissa EUssa samojen pöytien ääressä, valottaa Linkola toiminnan hyötyjä.