EU:n superviikon tuloksena Kreikalle velkahelpotus
EU-maiden päämiehet kokoontuivat kahteen otteeseen Brysselissä lokakuun lopulla. 23.lokakuuta Eurooppa-neuvoston asialistalla oli euroalueen talouden ohjauksen ja hallinnan parantaminen. Tuolloin päämiehet korostivat jäsenmaiden rakenneuudistukseen ja julkisen talouden tasapainottamiseen liittyvien jo sovittujen toimien ensisijaisuutta.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy (vas.) ja Kreikan pääministeri Georgios Papandreou (oik.) keskustelevat EU-huippukokouksessa. Kuva: Euroopan unionin neuvosto.Viikon toisessa huippukokouksessa 26.lokakuuta sovittiin kattavasta toimenpidepaketista, jonka avulla palautetaan luottamus ja poistetaan nykyiset jännitteet rahoitusmarkkinoilta. Valtionpäämiehet sopivat Kreikan velkajärjestelystä, jonka tavoitteena on saattaa Kreikan julkisen velan osuus 120 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaisi käytännössä yksityisten sijoittajien hallussa olevien joukkovelkakirjojen pääomien leikkaamista 50 prosentilla.
Velkakriisin leviäminen pyritään estämään myös Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) tehokkaammalla käyttöönotolla. Rahoitusvakausvälineen muutokset mahdollistavat sen, että maailman ylijäämämaiden varoja voitaisiin käyttää IMF:n kautta kriisin ratkaisemisessa. Euromaiden enimmäistakausmäärää ei kuitenkaan kasvatettu.
Luottamusta pankkialaa kohtaa parannettiin
Luottamusta pankkialaa kohtaan parannetaan toimenpidepaketilla, jolla helpotetaan koordinoidusti EU:n tasolla pidempiaikaisen rahoituksen saantia ja kasvatetaan pankkien vakavaraisuussuhdetta ydinpääoman osalta 9 prosenttiin vuoden 2012 kesäkuun loppuun mennessä. Yhdeksän prosentin nosto tarkoittaa noin 106 miljardin euron pääomitustarvetta. Pankit hankkivat pääomituksensa ensisijaisesti sijoittajilta ja toissijaisesti kotivaltiolta. Mikäli kotivaltiolta ei tukea saada, pääomitus rahoitettaisiin tiukoin ehdoin ERVV:n lainalla.
Kokouksessa sovittiin useista toimenpiteistä, joilla vahvistetaan euroalueen talouskuria ja uudistetaan euroalueen rakenteita. Lisäksi euromaiden päämiehet sopivat muun muassa tiukemmista seuraamuksista sopeutusohjelmista lipsuville maille ja euroalueen huippukokousten säännöllisyydestä.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuylle annettiin tehtäväksi selvittää mahdollisia toimia talousliiton vahvistamiseksi ja tutkia mahdollisuutta rajoitettuihin perussopimuksen muutoksiin.
Lisätietoja:
Eurooppa-neuvoston päätelmät 23.10.
Euroalueen huippukokouksen päätulokset 26.10.
Euroalueen huippukokouksen julkilausuma 26.10.
