Komissiolta ehdotus yhteiseksi eurooppalaiseksi kauppalaiksi
Euroopan komissio on esitellyt asetusehdotuksensa yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista. Toteutuessaan kauppalaki loisi kansallisen lainsäädännön rinnalle vaihtoehtoisen järjestelmän, jossa rajat ylittävää kauppaa tehtäessä myyjä ja ostaja voisivat sopia käytettävän eurooppalaista kauppalakia kuluttajan kansallisen lainsäädännön asemesta. Asetusehdotus saattaisi joissain tapauksissa heikentää suomalaisen kuluttajan turvaa.
Euroopan komissio sai lokakuussa valmiiksi kymmenkunta vuotta valmistellun asetusehdotuksen yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista. Laaja 186 artiklan asetusehdotus esiteltiin ensimmäistä kertaa jäsenvaltioiden oikeus- ja sisäasioiden ministerineuvostolle Luxemburgissa 28. lokakuuta. Seuraavaksi ministerineuvosto ja Euroopan parlamentti alkavat käsitellä esitystä.
Asetusehdotuksen taustalla on pyrkimys helpottaa rajat ylittävää kaupankäyntiä kuten nettikauppaa. Jäsenvaltioiden erilaiset oikeudelliset kiemurat sekä niistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset on nähty olevan eräs rajat ylittävää kauppaa hidastavista tekijöistä. Tästä on katsottu olevan haittaa erityisesti pienten- ja keskisuurten yritysten halukkuudelle ja mahdollisuuksille laajentaa toimintaansa muiden EU-jäsenvaltioiden markkinoille. Onkin arvioitu, että sopimusoikeudellisten eroavaisuuksien vuoksi jää EU:n sisällä toteutumatta jopa kymmenien miljardien eurojen arvosta kauppaa.
Uhka vai mahdollisuus kuluttajille?
Epäselvyyksien kulloinkin sovellettavasta kauppalaista on nähty haittaavan myös kuluttajien mahdollisuuksia ja halukkuutta hyödyntää EU:n sisämarkkinoita ja tarjontaa. Asetusehdotuksen tavoitteena olisikin sekä parantaa ja helpottaa yritysten rajat ylittävää liiketoimintaa että helpottaa kuluttajien rajat ylittävien ostosten tekemistä esimerkiksi internetissä.
Toteutuessaan asetusehdotus loisi kansallisen kuluttajasuojalainsäädännön rinnalle järjestelmän, jossa rajat ylittävää kauppaa tehtäessä myyjä ja ostaja voisivat valita, sovelletaanko kaupankäynnissä eurooppalaista kauppalakia kuluttajan kotimaisen lainsäädännön asemesta. Kauppaa tehtäessä sovittaisiin esimerkiksi siitä, kumpaa lakia sovelletaan mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Korkean kuluttajasuojan maissa, kuten Suomessa, asetusehdotukseen suhtaudutaan varauksellisesti.
– Olen huolissani ehdotetun eurooppalaisen kauppalain ja kuluttajansuojalainsäädännön välisestä suhteesta. Pidän tärkeänä, ettei suomalaisten kuluttajien oikeuksia heikennetä, sanoo Suomea kokouksessa edustanut oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
EU-maista varauksellinen vastaanotto
Monet muutkin EU-jäsenvaltiot suhtautuvat varauksellisesti komission asetusehdotukseen, koska sen nähdään olevan monilta osin päällekkäinen vastikään ja pitkän väännön jälkeen sovitun, vuonna 2013 voimaan tulevan kuluttajan oikeuksia koskevan direktiivin kanssa. Lisäksi huolta on herättänyt, olisiko kuluttajalla todellisuudessa mahdollisuutta valita kaupanteossa sovellettavaa lainsäädäntöä, mikäli esimerkiksi eurooppalaisen kauppalain hyväksyminen olisi kaupanteon ja tavarantoimituksen ehtona.
Henriksson kysyy myös, onko realistista olettaa, että kuluttaja pystyisi vertailemaan kansallista ja eurooppalaista lainsäädäntöä ja tekemään harkitun valinnan niiden välillä. Pikemminkin lienee niin, että tuon valinnan tekevät tosiasiassa yritykset.
Monien EU-jäsenvaltioiden mukaan sisämarkkinoiden toimintaa ja kuluttajien mahdollisuuksia voitaisiin tehostaa paremmin muilla menetelmillä.
Neuvotteluista eurooppalaisen kauppalain säätämiseksi tulisi todennäköisesti hyvin vaikeat ja pitkälliset. Järkevintä olisikin keskittyä nykyisen lainsäädännön puitteissa konkreettisiin tekoihin, joilla parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla ja lisätään kuluttajien luottamusta, Henriksson painottaa.
Lisätietoja:
Komission asetusehdotus yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista
