Valtaosa kymenlaaksolaisista suosii henkilöautoa julkisen liikenteen sijaan
Kymenlaaksolaisista vain 23 prosenttia käyttää liikkumiseen mieluummin julkista liikennettä, kun taas 66 prosenttia suosii henkilöautoa. Silti liikenteen kehittämisen kannalta tärkeimpänä asiana pidetään panostamista julkiseen liikenteeseen. Uusien autojen päästörajoja oltaisiin valmiita entisestään tiukentamaan ja lähes kolmasosa vastaajista olisi valmis hankkimaan maakaasu- tai sähköauton mikäli ajomatka yhdellä latauksella olisi riittävän pitkä ja kustannukset samaa luokkaa kuin bensa- ja dieselautoissa.
Tulokset käyvät ilmi Euroopan komission Suomen-edustuston Taloustutkimuksella lokakuussa teettämästä kyselystä. Se oli osa Kouvolan EU Arjessa –tapahtumaa, joka 7. marraskuuta tarjosi kouvolalaisille monipuolista EU-aiheista ohjelmaa: liikenneseminaarin, kauppakeskustapahtuman sekä kouluvierailuja.
Juontajana toiminut toimittaja Matti Rönkä toi tuoreet terveiset Kouvolan EU arjessa -tapahtumasta Ylen Mari Pekkaselle. Kuva: Euroopan parlamentti.Henkilöautoa käytetään, silti myös panostusta julkiseen liikenteeseen toivotaan
Yli puolet kyselyyn vastanneista pitää tärkeimpänä Kaakkois-Suomen julkiseen liikenteeseen panostamista. Myös kevyen liikenteen väylien lisääminen ja pienten teiden kunnon parantaminen saavat kannatusta. Lisäksi toivotaan Suomen ja Venäjän välisen liikenteen huomiointia tulevissa liikenneratkaisuissa.
Vastaajista 43 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että EU:ssa tulisi tiukentaa autojen päästörajoja.
"Näyttää siltä, että henkilöautoilun suuri suosio Kymenlaaksossa johtuu erityisistä olosuhteista. Vaikka henkilöautojen käyttöä nyt suositaan, haluaisi enemmistö ensisijaisesti kuitenkin kehittää julkista liikennettä. Enemmistö olisi muutenkin valmis ympäristöystävällisiin ratkaisuihin", arvioi kyselyn tuloksia Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Eikka Kosonen.
Enemmistö kiinnostunut EU:n toiminnasta
Kymenlaaksolaisilta kysyttiin myös mielipiteitä Euroopan unionista. Kyselyyn vastanneista 38 prosenttia pitää Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä ja 28 prosenttia huonona asiana. Neljäsosa vastaajista ei koe jäsenyyttä hyvänä eikä huonona. Miesten keskuudessa jäsenyyttä hyvänä asiana pitävien osuus on selvästi suurempi kuin huonona pitävien osuus. Naisten osalta nämä luvut jakautuivat tasan.
Suuri osa kymenlaaksolaisista (43 %) on sitä mieltä, että EU-jäsenyys ei vaikuta heidän jokapäiväiseen elämäänsä myönteisesti eikä kielteisesti. Enemmistö (55 %) on kuitenkin kiinnostunut EU:n toiminnasta.
Liikenteen ja energian turvallinen tulevaisuus
Kouvolan EU arjessa –päivään sisältyi myös seminaari liikenteen ja energian turvallisesta tulevaisuudesta. Tilaisuudessa pohdittiin asiantuntijoiden, päättäjien ja yleisön voimin niin oman alueen kuin EU:nkin tulevia liikenneratkaisuja.
Neuvotteleva virkamies Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä muistutti, että parista viime talvesta huolimatta maapallon keskilämpötilan nousu jatkuu. Siksi talouden huononevista näkymistä huolimatta EU-maiden tulee pitää kiinni yhdessä sovituista ilmastotavoitteista. EU:n tavoitteena on vähentää omia kasvihuonepäästöjään vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Liikenteen päästövähennykseksi on määritelty 60 prosenttia.
Meppi Mitro Repo radiohaastattelussa. Kuva: Euroopan parlamentti.Euroopan parlamentin jäsen Mitro Repo totesi, että EU:n perusajatuksena on varmistaa kansalaisilleen parhaat mahdollisuudet liikkumiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ympäristöasiat unohdettaisiin. Repo suosittelikin Euroopan unionille yhteisen infrastruktuurisuunnitelman hankkimista: hyvällä liikennepolitiikalla ja –yhteyksillä ylläpidetään kestävää kehitystä ja sitä kautta luodaan myös työpaikkoja.
Euroopan komission Suomen edustuston Taloustutkimuksella teettämä kyselytutkimus
