Arabikevät esillä Saharov-seminaarissa

Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto järjesti Helsingissä seminaarin arabikeväästä ja Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta. Unionin aktiivisuus ihmisoikeuskysymyksissä sai kiitosta, mutta kehitettävääkin löytyi.

Europarlamentaarikko Tarja Cronberg onnitteli videotervehdyksessään Saharov-palkinnon saaneita arabikevään aktivisteja ja totesi, että kevään kansannousut ovat muuttaneet EU:n ulkopoliittista toimintaympäristöä. – Emme vielä tiedä murto-osaakaan arabikevään seurauksista. EU:n naapuruuspolitiikka etelän suuntaan täytyy kirjoittaa uusiksi.

Asekauppa huolestuttaa

Suomen Kuvalehden toimittaja Katri Merikallio puhui naisten roolista kansannousuissa. Tahir-aukion mielenosoituksissa egyptiläisnaiset seisoivat miesten rinnalla, mutta uudessa hallinnossa he ovat jälleen jäämässä marginaaliin. Kuva: flickr/rouelshimi (CC)

Cronberg totesi, että EU:n ja sen jäsenmaiden on syytä antaa jatkossakin tukensa demokraattiselle kehitykselle. Prosessi ei suinkaan ole valmis, vaan tilannetta on seurattava aktiivisesti. Jos uudet hallinnot alkavat sortaa kansalaisiaan, tukea ja yhteistyötä on vähennettävä ja tarvittaessa on turvauduttava esimerkiksi taloudellisiin pakotteisiin.

Cronberg myös ilmaisi huolensa EU-maiden käymästä asekaupasta Lähi-idässä. – Monet EU-maat käyvät asekauppaa muun muassa Saudi-Arabian kanssa, vaikka se on EU:n omien asekauppasääntöjen vastaista.

Myös Amnesty Internationalin maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen puhui EU-maiden tekemistä asevientirikkomuksista. – Olisi tärkeää saada aikaan tehokas, kansainvälinen ja ihmisoikeudet huomioiva asekauppasopimus.

Paraneeko Pohjois-Afrikan ihmisoikeustilanne?

Anu Tuukkanen pohti EU:n roolia ihmisoikeuksien puolustajana. Ihmisoikeudet ovat viime aikoina olleet vahvasti esillä EU:n julkilausumissa. Unionin ja sen jäsenmaiden toiminnassa tämä ei Tuukkasen mukaan ole aina kuitenkaan näkynyt. Hän kritisoi EU:n Pohjois-Afrikkaa koskevaa turvapaikka- ja siirtolaispolitiikkaa ja vaati, että EU-maiden pakolaiskiintiöitä kasvatetaan.

Mikko Lipsanen esitteli Kehys ry:n koordinoimaa, Itämeren ja Välimeren kansalaisyhteiskuntien välistä yhteishanketta, jonka tavoitteena luoda keskusteluyhteys eri alueiden välille ja tavoittaa myös poliittiset päättäjät. Arabikevään tapahtumien myötä keskustelua oli käyty varsinkin ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksistä.

Kansalaisten oikeuksien ja päätösvallan puolustaminen on haaste niin Pohjois-Afrikassa kuin talouskriisin kanssa painivissa EU-maissa. Lipsanen muistutti EU-päättäjiä siitä, että ihmisoikeus- ja demokratiavaatimusten lisäksi kansannousujen kipinänä toimi myös vaatimus taloudellisesta ja poliittisesta oikeudenmukaisuudesta.

– Mikäli talous- ja kauppapolitiikan mallit sanellaan kauppakumppanien tai maiden eliitin ehdoilla, jää demokraattisen päätöksenteon tila hyvin kapeaksi ja kansannousujen esiin nostamat ongelmat voivat jäädä ratkaisematta. 

Seminaari päättyi videolähetykseen Strasbourgista, missä Euroopan parlamentti jakoi vuosittain myönnettävän Saharov-palkinnon. Mielipiteenvapautta edistävästä työstä palkittiin viisi arabikevään aktivistia: Asmaa Mahfouz (Egypti), Ahmed al-Zubair Ahmed al-Sanusi (Libya), Razan Zaitouneh (Syyria), Ali Farzat (Syyria) ja edesmennyt Mohamed Bouazizi (Tunisia).

Lisätietoa

Euroopan parlamentin tietopaketti Saharov-palkinnosta

Kehys ry: Baltic-mediterranean dialogue: Building civil society cooperation across the region