EU-budjetista väännetään kriisin keskellä
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb ja budjettikomissaari Janusz Lewandowski keskustelivat myös viime heinäkuussa Brysselissä. Kuva: Euroopan komissio– EU:n budjettineuvotteluista tulee talouskriisin takia erityisen vaikeat. Unionin budjetti on nähtävä sijoituksena tulevaisuuteen.
Tätä mieltä Euroopan unionin budjettikomissaari Janusz Lewandowski, joka vieraili Suomessa helmikuun alkupuolella.
Puolalaiskomissaari esitteli Euroopan komission Suomen-edustuston seminaarissa komission ehdotusta EU:n uudeksi rahoituskehykseksi eli unionin budjetiksi vuosille 2014–2020.
Komission ehdotus kasvattaisi budjettia kolmesta viiteen prosenttia. Ehdotus hyväksyttiin parlamentissa neuvottelupohjaksi, päätös pitäisi saada aikaan vuoden loppuun mennessä.
Nettomaksajamaat – kuten Saksa, Hollanti, Ruotsi ja Suomi – vastustavat näin suuria korotuksia; nettosaajamaat taas ottaisivat ilolla vastaan kaikki helpotukset säästökuurin runtelemiin talouksiinsa.
– Pelkkä säästäminen ei riitä, vaan on pyrittävä saamaan aikaan myös kasvua. Komission ehdotus pyrkii juuri tähän.
Lewandowski myös muistutti, että EU:n talousarvio on edelleen verrattain pieni, noin yksi prosentti EU-maiden BKT:stä eli noin yksi viideskymmenesosa jäsenvaltioiden kansallisista budjeteista.
Suomi puolustaa maataloustukia
Samassa tilaisuudessa puhunut Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb piti komission ehdotusta hyvänä lähtökohtana neuvotteluille. Ministeri kertoi, että Suomen hallituksen EU-ministerivaliokunnan tavoitteena on pienentää komission ehdotusta kymmenellä prosentilla eli noin sadalla miljardilla eurolla.
Lewandowskin tapaan Stubb piti tärkeänä, että rahoitusta suunnataan talouskasvun edistämiseen, kuten tutkimukseen, innovaatioihin ja työllisyyteen. Pelkällä EU-budjetilla talouskasvua ei saada aikaan, mutta sen kautta voidaan tukea kasvua edistäviä kansallisia ohjelmia. Samalla Stubb kuitenkin muistutti, ettei kasvunedistämisen ja taloudellisen kontrollin välistä linkkiä sovi unohtaa.
Suomen kannalta tärkeimmät neuvottelukysymykset koskevat maataloustukia ja koheesiovaroja. Viitaten ulkona paukkuviin pakkasiin Stubb totesi komissaarin saaneen vähän tuntumaa siitä, millaisissa oloissa suomalainen maatalous joutuu toimimaan. Suomelle on tärkeää, että maataloutta ja syrjäseutuja tuetaan jatkossakin. Komission ehdotuksessa maatalouteen ja aluetukiin suunnatut varat jäädytetään, niitä ei siis kasvateta muun budjetin mukana.
EU:lla krooninen legitimiteettiongelma
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen totesi kommenttipuheenvuorossaan, että EU kärsii legitimiteetin puutteesta. Talouskriisin keskellä unioniin kohdistuu paljon kritiikkiä, mutta näin on aina ollut. EU-budjetin tulisi voimakkaammin heijastaa yhdessä päätettyjä poliittisia päämääriä, ei vain kansallisten etujen kompromissia. Tiilikaisen mukaan EU:n omat varat lisäisivät unionin arvovaltaa ja antaisivat sille enemmän liikkumatilaa.
Ministeri Stubbin näkemyksen mukaan EU:n legitimiteetti ei lisäänny pelkillä budjettitoimilla, vaan ennen kaikkea tarvitaan uskottavaa politiikkaa. Euronörtiksi itseään kutsunut ministeri totesi, että talouskriisin myötä EU on noussut Suomessakin poliittisen keskustelun ytimeen. Kansa puhuu nyt EU:sta enemmän kuin pitkään aikaan.
Lisätietoa:
Euroopan komission ehdotus: Vuosia 2014–2020 koskeva monivuotinen rahoituskehys
