CAP2020 – EU:n maatalouspolitiikkaa uudistetaan

Kuva: norden.org

Maa- ja metsätalousministeriön seminaari kokosi pikkuparlamentin auditorioon 17. helmikuuta ison joukon alan suomalaisia vaikuttajia. Unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) käsitelleen seminaarin pääpuhujaksi oli kutsuttu portugalilainen EU-parlamentaarikko Luis Manuel Capoulas Santos, joka vastaa parlamentin CAP-mietintöjen kokoamisesta.

Euroopan komissio antoi 12. lokakuuta oman lainsäädäntöehdotuksensa EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta vuoden 2013 jälkeen. Komission ehdotuksen päätavoitteina ovat tasapainoinen alueellinen kehitys, luonnonvarojen kestävä käyttö ja paikallisen ruokatuotannon turvaaminen.

Euroopan parlamentti ja jäsenvaltioiden hallitukset muotoilevat parhaillaan omia kantojaan komission ehdotukseen. Seminaarin avanneen suuren valiokunnan puheenjohtajan Miapetra Kumpula-Natrin mukaan Suomen kannalta tärkeimpiä neuvottelukysymyksiä ovat maaseudun kehittämistä koskevat esitykset eli ns. toisen pilarin kautta maksettavien ympäristö- ja epäsuotuisten alueiden tukien tulevaisuus. Tavoitteena on, että Suomen suhteelliset osuudet pysyvät vähintään ennallaan.

Hallinnollinen kuorma ei saa lisääntyä

Seminaarissa puhunut maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen piti komission ehdotusta monelta osin hyvänä, mutta löysi siitä myös kehitettävää. Varsinkin hallinnollisen kuorman lisääntymistä Koskinen piti isona ongelmana.

– Valtiot painivat budjettiongelmien kanssa, joten varoja hallinnon lisäämiseen ei yksinkertaisesti ole.

Ministeri totesi, että komission sinänsä hyvät tavoitteet voitaisiin toteuttaa yksinkertaisemmalla mallilla. Uutta pientilojen tukijärjestelmää hän piti Suomen kannalta tarpeettomana ja esitti, että sen toteuttamisen tulisi olla jäsenvaltioille vapaaehtoista. Luonnonvarojen kestävään käyttöön tähtääviä viherryttämistoimia hän sen sijaan piti tärkeinä. Hallinnollinen taakka ei silti saa oleellisesti lisääntyä.

– Lainsäädännössä tarvitaan joustavuutta ja alueellisten erityispiirteiden huomioimista. Esimerkiksi kolmen kasvin vaatimus aiheuttaa ongelmia pohjoisilla alueilla, joilla agrologiset olot rajaavat käytettävien kasvien määrää. Kaksikin kasvia olisi riittävä vaatimus epäsuotuisille alueille.

Suomen kannat tiedetään Brysselissä

EU-parlamentaarikko Luis Manuel Capoulas Santos kokoaa parlamentin viidestä CAP-mietinnöstä kaksi: ne koskevat suoria tukia ja maaseudun kehittämistä. Kuva: flickr/Friends of Europe (CC)

Tilaisuudessa puhunut EU-parlamentaarikko Luis Manuel Capoulas Santos totesi, etteivät suomalaisten näkemykset tulleet hänelle suinkaan yllätyksenä: suomalaiset ovat hänen mukaansa tuoneet Brysselissä kantojaan esille erittäin aktiivisesti.

Suomalaisten päättäjien onneksi Capoulas Santos oli useimmista kommenteista täysin samaa mieltä. Hän jakoi Koskisen huolen siitä, että viherryttämisohjelmasta tulee liian monimutkainen ja hallinnollisesti raskas. Suomalaispuhujien mukaan riittäisi, että viljelijä sitoutuu ympäristöohjelmaan. Capoulas Santos taas esitti, että ympäristöohjelmaan liittyvälle riittäisi yksi viherryttämisen ehto.

Neuvottelut vielä kesken

Unionin maatalouspolitiikasta neuvotellaan ensimmäistä kertaa yhteispäätösmenettelyllä: komission ehdotusta puidaan siis samaan aikaan parlamentissa ja neuvostossa. Uusi tilanne voi hidastaa esityksen käsittelyä. Myös vaikea taloustilanne voi vaikeuttaa neuvotteluita. Capoulas Santos valitteli, että talouskriisin myötä jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus on menettänyt merkitystään ja kansallismielinen asenne vaikeuttaa kompromissin löytymistä.

Ministeri Koskinen taas lisäsi, että samaan aikaan käynnissä olevat unionin budjettineuvottelut vaikeuttavat tilannetta entisestään.

– Ymmärrän että parlamentti haluaa tietää paljonko määrärahoja yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja alueelliseen kehittämiseen on käytettävissä vuoden 2013 jälkeen. Niin mekin haluamme. Toivon että suurin osa sisältökysymyksistä voitaisiin kuitenkin ratkaista jo ennen rahapäätöksiä. Muuten viivästysten vaara toimeenpanossa on erittäin suuri.