EU:sta tiiviimpi unioni – vaikka väkisin
Professori Pami Aalto on Jean Monnet -oppituolin haltija Tampereen yliopistossa. Kuva: Tampereen yliopisto, Teemu LaunisKukaan eurooppalainen poliitikko ei tällä hetkellä ole valmis luovuttamaan Euroopan unionille lisää valtaa. Käytännössä kaikki kuitenkin tietävät, että näin on tehtävä, jotta Eurooppa selviää talouskriisin kurimuksesta kuiville. Näin tiivistää Tampereen yliopiston Jean Monnet -oppituolin haltija, professori Pami Aalto näkemyksensä talouskriisin vaikutuksesta EU:n tulevaisuuteen.
Viisi vuotta sitten EU:n tulevaisuutta käsittelevissä seminaareissa pohdittiin EU:n arvoja ja laajentumista. Nyt puhutaan vain taloudesta.
– EU on pakotettu tiivistämään taloudellista yhdentymistä. Tämä johtaa integraation syvenemiseen myös muilla aloilla, kuten sosiaalipolitiikassa, eläkkeissä ja EU-tukipolitiikassa, toteaa Aalto.
EU:n lähihistorian voimakas laajentuminen on vakauttanut Eurooppaa, mutta myös vähentänyt unionin yhteistä poliittista tahtoa. Kun unioni ei ole itse pystynyt noudattamaan omia sopimuksiaan, kuten kasvu- ja vakaussopimusta, tarvitaan lisää sitovaa lainsäädäntöä.
Lissabonin sopimuksen myötä unionilla olisi kyllä ihan kohtuullisesti päätöksentekokykyä, mutta poliittinen tahto puuttuu, toteaa Aalto. Tulevat laajentumiset lisäävät poliittista hajanaisuutta.
Ei ensimmäinen kriisi
– Kannattaa kaikesta huolimatta muistaa, että Euroopan yhdentyminen on eurooppalaisten valtioiden historiallinen ratkaisuyritys yhteisiin ongelmiin. Kyseessä ei suinkaan ole unionin ensimmäinen kriisi, muistuttaa Pami Aalto.
Euroopan unioni on lähtöisin toisen maailmansodan jälkeisestä yrityksestä paikata Euroopan maiden heikentynyttä asemaa globaaleilla markkinoilla. Samaan pyritään nytkin, vaikka EU:n osuus globaalista kansantuotteesta on jatkuvasti supistuva: Brasilia, Intia ja Vietnam ovat uusia nousijoita maailman markkinoilla.
Miten tilanne korjataan?
Vain yhteistä talouspolitiikkaa vahvistamalla voidaan onnistua. Jäsenmaiden verokilpailu tulisi lopettaa veronalennuksilla, ja lisää kasvua saadaan Aallon mukaan sisämarkkinoiden loppuun saattamisella. Tarvitaan muun muassa yhtenäistä työ- ja sosiaalipolitiikkaa.
Esimerkiksi energiapolitiikka on EU:ssa jo osittain yhteistä, mutta koska sopivaa infrastruktuuria ei ole, energia-alan sisämarkkinat eivät toimi.
Pami Aallon mielestä Kreikalle olisi pitänyt sopia velanmaksukatto heti kriisin alkuvaiheessa.
– Jopa Kreikan hallittu ero eurosta olisi ollut yksi mahdollisuus päästä talouskriisistä selvemmille vesille. Nyt EU on osin itse lisännyt negatiivista kierrettä omilla päätöksillään ja hitaudellaan.
Euroopan unioni lienee kuitenkin vielä vuosikymmeniä kestävä rakennelma, joka tosin muuntuu koko ajan. Näin ovat kaikki imperiumit tehneet, toteaa Pami Aalto.
Artikkeli perustuu professori Pami Aallon luentoon 20.2. 2012 Tampereen työväenopiston yhteistyössä Eurooppatiedotuksen kanssa järjestämässä yleisötilaisuudessa Tampereella.
