EU:n ulkosuhdehallinto

Lissabonin sopimuksen (1.12.2009) myötä Euroopan unionille ryhdyttiin rakentamaan ulkosuhdehallintoa. Sen tulee tehostaa ja johdonmukaistaa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) perustettiin 1.12.2010, jolloin varsinainen työ uuden organisaation luomiseksi alkoi. Toimintakykyinen ulkosuhdehallinto on ollut vuoden 2011 alusta lähtien. Organisaation kehittäminen täyteen toimintavalmiuteensa kestänee vielä joitakin vuosia. 

Ulkosuhdehallinnon perustaminen ei tarkoita suomalaisten edustustojen lakkauttamista maailmalla. Unionin edustustot pikemminkin täydentävät jäsenmaiden edustustojen toimintaa. Tulevaisuudessa edustustoissa voidaan mahdollisesti hoitaa tiettyjä EU-jäsenmaille kuuluvia tehtäviä, kuten kansalaispalveluita.

Luomalla uusi, yhteinen EU-organisaatio tavoitellaan tehokkaampaa, yhtenäisempää ja näkyvämpää toimintaa ja EU:n vaikutusvallan kasvua maailmassa. Päätöksenteon perusteena säilyy silti yksimielisyys.

Ulkoasiainhallinnon työtä johtaa ulkopolitiikan korkea edustaja                                      

Euroopan ulkosuhdehallintoa johtaa EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, "EU:n ulkoministeri" Catherine Ashton. Korkea edustaja, jonka virka perustettiin niin ikään Lissabonin sopimuksella, toimii myös ulkoasianneuvoston puheenjohtajana sekä komission varapuheenjohtajana. Euroopan ulkosuhdehallinnon tehtävänä on avustaa korkeaa edustajaa tämän työssä: yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisessa ja EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden varmistamisessa.

EU:n ulkosuhdehallintoa johtaa Catherine Ashton. Kuva: Euroopan unionin neuvosto

Osa komission ulkosuhteisiin aiemmin kuuluneista tehtävistä on siirtynyt ulkosuhdehallinnon hoidettavaksi. EUH on pääsääntöisesti vastuussa yhteisestä turvallisuuspolitiikasta sekä EU:n ja muiden maiden vuoropuhelusta. Se hoitaa myös unionin suhteita kolmansiin osapuoliin, esimerkiksi kansainvälisiin järjestöihin.

Komissio kantaa edelleen vastuun tiettyjen ulkosuhdealojen toiminnasta. Kauppapolitiikka, laajentuminen, osa kehityspolitiikasta ja talouspolitiikasta kuuluvat edelleen komission toimivaltaan. Komissio hallinnoi myös kriisinhallintaa.

Ulkoasiainhallinnossa yhdistyvät unionin ja jäsenmaiden voimavarat

Ulkosuhdehallinto koostuu Brysselissä sijaitsevasta keskushallinnosta sekä noin 130 edustustosta EU:n ulkopuolisissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä. Unionin edustustoverkkoa ei ole luotu tyhjästä, vaan entisistä komission edustustoista tuli Lissabonin sopimuksen voimaantullessa koko unionin edustustoja.

Ulkosuhdehallinnon henkilöstö on koottu komission, neuvoston sihteeristön ja jäsenvaltioiden lähettämistä virkamiehistä. Jälkimmäisiä tulee olemaan noin kolmasosa. Ulkosuhdehallinnon perustaminen merkitsee näin käytännössäkin unionin nykyisten rakenteiden sovittamista yhteen ja vahvistaa osaltaan eri politiikka-alueiden keskinäisiä siteitä.

EUH:lla on tällä hetkellä palveluksessaan yhteensä noin 1 500 toimihenkilöä Brysselissä ja 2 000 työntekijää sen ulkomaisissa lähetystöissä. Tavoitteena on, että ulkosuhdehallinto toimisi täydellä teholla vuoteen 2013 mennessä.

EU:n edustustot lisäävät unionin näkyvyyttä maailmalla. Ne vahvistavat myös Suomen resursseja, sillä Suomi hyötyy EU:n laajasta edustustoverkosta sellaisissa maissa, joissa Suomella ei ole omaa edustustoa. Ulkosuhdehallinto ei kuitenkaan tule korvaamaan kansallisia lähetystöjä, joilla on edelleenkin tärkeä asema Suomen ja suomalaisten etujen edistäjinä.