EU valmistelee arktista toimintapolitiikkaa
Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton vieraili ulkoministeri Erkki Tuomiojan vieraana maaliskuussa Rovaniemellä. Vierailulla keskusteltiin valmisteilla olevasta EU:n arktisesta politiikasta. Ashton kertoi haluavansa tutustua paremmin arktiseen alueeseen sekä paikallisten ihmisten ajatuksiin alueen tulevaisuudesta.
Ashton totesi ilmastonmuutoksen vaikuttavan muita maailmankolkkia enemmän juuri arktiseen alueeseen. ”Ilmastonmuutos merkitsee paitsi haasteita, myös joitakin mahdollisuuksia”, Ashton viittasi esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä uusien kuljetusreittien avautumiseen.
Arktisia alkuja Rovaniemellä
Vierailun yhteydessä Ashton tutustui myös Lapin yliopiston Arktisen keskukseen, jonne kaavaillaan perustettavaksi EU:n arktinen informaatiokeskus. Ashton antoikin vahvan tukensa informaatiokeskuksen perustamiseksi Rovaniemelle. Sieltä kun ovat alkunsa saaneet niin Arktinen neuvosto kuin Suomen ensimmäisellä EU-puheenjohtajakaudellaan valmistelema pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusohjelma.
– En voisi ajatella sopivampaa sijoituspaikkaa EU:n arktiselle informaatiokeskukselle kuin Rovaniemi, Ashton totesi ja lupasi omalta osaltaan tukea informaatiokeskuksen perustamista Arktiseen keskukseen.
Varsinaista päätöstä EU:n arktisen informaatiokeskuksen perustamisesta ei vielä ole tehty. Euroopan komission odotetaan julkistavan syksyllä seurantaraporttinsa arktisen politiikan valmistelusta. Myöhemmin on tulossa varsinainen arktinen tiedonanto, jossa odotetaan olevan kirjaus myös informaatiokeskuksen perustamisesta.
Catherine Ashton (oikealla) tapasi muun muassa Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Klemetti Näkkäläjärven (toinen oikealta) Rovaniemellä. Ashton oli Erkki Tuomiojan (vasemmalla) vieraana Suomessa. Kuva: UM/Eero KuosmanenSaamelaisten näkemykset huomioon
Ashton tapasi Rovaniemellä myös Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajan Klemetti Näkkäläjärven ja muita Suomen saamelaisalueen edustajia sekä Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien edustajia.
Saamelaiset toivat esille EU:n ainoan alkuperäiskansan näkemyksiä alueen tulevaisuudesta ja roolistaan alueella.
Suomessa tartuttiin toimeen
Arktinen alue on viime vuosina noussut maailmanlaajuisen huomion kohteeksi ja puheenaiheeksi myös EU-tasolla.
Euroopan komissio on tarttunut alueen erityiskysymyksiin julkaisemalla marraskuussa 2008 arktisen tiedonannon, jossa ensimmäistä kertaa esitettiin EU:lle valmisteltavaksi yhteinen arktisen alueen toimintapolitiikka. Tiedonannossa nostettiin esiin myös ajatus mahdollisesta arktisesta informaatiokeskuksesta. Keskuksen tarkoituksena olisi tukea muun muassa EU:n arktiseen liittyvää päätöksentekoa lisäämällä tietoa arktisen alueen tilanteesta.
Arktisen keskuksen johtaja Paula Kankaanpää tarttui komission ajatukseen Lapin yliopiston Arktisen keskuksen 20-vuotisjuhlassa syyskuussa 2009. Kankaanpää esitti informaatiokeskuksen perustamista Arktisen keskuksen yhteyteen, Rovaniemellä kun jo pitkälti toteutetaan informaatiokeskukselle kaavailtuja toimintoja. Samassa tilaisuudessa puhuneen silloisen ulkoministerin Alexander Stubbin myötävaikutuksella hanketta lähdettiin ajamaan eteenpäin.
Vuonna 2010 valmistuneessa Suomen arktisessa strategiassa hahmotetaan Suomen keskeisiä tavoitteita ja toimintamalleja arktisiin kysymyksiin liittyen. Strategiassa huomioidaan lisäksi EU:n rooli arktisella toiminta-alueella, ja siinä tuetaan informaatiokeskuksen perustamista Arktisen keskuksen yhteyteen Rovaniemelle. Tavoite on lisäksi kirjattu Suomen nykyiseen hallitusohjelmaan. Myös muun muassa pohjoismainen saamelaisparlamentti on antanut tukensa informaatiokeskuksen perustamiselle Rovaniemelle.
Pohjoiset jäsenvaltiot ja parlamentti aktiivisia
Vaikka arktisen politiikan valmistelutyö komissiossa on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta globaalin talouskriisin sekä EU:n ulkosuhdehallinnon käynnistysprosessin vuoksi, arktiset kysymykset ovat olleet paljon esillä EU:n pohjoisissa jäsenvaltioissa ja Euroopan parlamentissa.
Tammikuussa 2011 Euroopan parlamentti hyväksyi mietinnön arktisten alueiden kestävästä kehityksestä. Syksyllä 2011 Euroopan parlamentin jäsenet Michael Gahler ja Anneli Jäätteenmäki laativat budjettiesityksen strategisen vaikutusarvioinnin laatimisesta arktisen alueen kehityksestä. EU:n vuoden 2012 budjettia käsitelleessä täysistunnossaan parlamentti hyväksyi esityksen ja hankkeelle osoitettiin miljoonan euron rahoitus. Tältä pohjalta komission ympäristöasioiden pääosasto parhaillaan valmistelee kilpailutusta vaikutusarvioinnin laatimisesta – Arktisen keskuksen johtamalla tutkimusverkostolla on erinomaiset edellytykset tulla valituksi selvitystyön laatijaksi.
Arktinen informaatiokeskus odottaa vielä vuoroaan
Arktinen keskus on ehdottanut, että tuleva EU:n arktinen informaatiokeskus ei olisi erillinen yksikkö Rovaniemellä, vaan napapiiriltä johdettaisiin eurooppalaisen arktisen tiedon kanavointia Euroopan unionin ja sen kansalaisten tarpeisiin. Jo tällä hetkellä työskennellään verkostona kymmenen maan ja 16 johtavan arktisen asiantuntijalaitoksen kesken.
Ulkoministeri Tuomioja toteaa, että EU on jo monin tavoin mukana arktisilla alueilla tapahtuvassa toiminnassa. EU on esimerkiksi puiteohjelmiensa kautta vuosikymmenen aikana kanavoinut arktiseen tutkimukseen jopa 200 miljoona euroa. Lisäksi EU:lla on toimintaa arktisella alueella myös pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusohjelman kautta. Euroopan unioni tavoittelee aktiivisesti myös pysyvän tarkkailija-aseman saavuttamista viiden pohjoismaan sekä Kanadan, Venäjän ja USA:n perustamassa Arktisessa neuvostossa.
Viivästysten jälkeen EU:n arktisen politiikan valmistelun odotetaan jälleen edistyvän Tanskan EU-puheenjohtajakauden aikana. Komissiolta odotetaan edistymisraporttia valmistelutyöstä viimeistään syksyksi. Varsinaisen arktisen tiedonannon odotetaan valmistuvan vielä kuluvan vuoden aikana.
Työtä EU:n arktisen informaatiokeskushankkeen eteen tehdään monilla eri tasoilla. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton kiittelikin ulkoministeri Tuomiojaa sekä Eurooppa-ministeri Stubbia hankkeen edistämisestä: ”Olette menestyksekkäästi lobanneet minua asiassa päivittäin ja hyvin tuloksin!”
Tietoa pohjoisesta ulottuvuudesta ulkoministeriön sivuilla
