Kansalaispalaute kaatamassa ACTA-sopimuksen?

Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston pressikahveilla suomalaismepit kertoivat näkemyksiään paljon keskustelua herättäneestä Acta-sopimuksesta. Kuva: Anna Romo/Eurooppatiedotus

Tuoteväärennösten määrä on moninkertaistunut EU-alueella viime vuosina. Vuonna 2010 tulli kirjasi noin 80 000 väärennöstapausta ja EU:n ulkorajoilla otettiin haltuun noin 103 miljoonaa väärennettyä tuotetta. Kansainvälisesti piraattituotteiden arvo vuonna 2005 oli OECD:n arvion mukaan jopa 200 miljardia dollaria, eikä arviossa ollut mukana digitaalisia tuotteita.

EU ja sen jäsenmaat sekä Japani, Yhdysvallat, Australia, Etelä-Korea, Marokko, Meksiko, Singapore, Sveitsi ja Uusi-Seelanti ovat neuvotelleet yhteisen väärentämisen vastaisen sopimuksen, jota kutsutaan ACTA:ksi (Anti-Counterfeiting Trade Agreement). Sopimuksella pyritään kansainvälisesti tehostamaan teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia. Sopimusneuvottelut aloitettiin vuonna 2008 Yhdysvaltojen ja Japanin aloitteesta ja lopullinen sopimus julkistettiin joulukuussa 2010.

Eurooppa menettää miljardeja piratismin vuoksi vuosittain

Sopimuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa säännöt ja vahvistaa keinoja, joilla piratismia voidaan tehokkaasti torjua. Sopimus kattaa kaiken väärennetyistä tuotteista internetissä tapahtuviin tekijänoikeusrikkomuksiin. Kritiikistä huolimatta sopimuksessa ei rajoiteta internetin käyttöä. Teleoperaattoreille ei esimerkiksi luoda uusia velvoitteita tekijänoikeuksia loukkaavan materiaalin valvonnassa. Nykyinen lainsäädäntö ei tule muuttumaan ACTA:n myötä, eikä sopimus vaadi lainsäädäntömuutoksia EU:ssa. Suomessa vaikutukset lainsäädäntöön ovat hyvin vähäisiä.

Sopimuksesta suurin hyöty on eurooppalaisille innovatiivisille yrityksille ja luovan työn tekijöille. Eurooppa menettää vuosittain yli kahdeksan miljardia euroa markkinoille tulevien tuoteväärennösten takia. Sopimuksella turvataan laillisten tuotteiden kaupasta saatavia verotuloja ja eurooppalaisia työpaikkoja.

Kiina on yksi suurimmista väärennösten tuottajista. Ongelmana on, ettei se tai esimerkiksi Venäjä ole mukana sopimuksessa. Maat voivat kuitenkin liittyä sopimukseen pitkällä tähtäimellä.

Kansalaispalautteella suuri rooli

Euroopan parlamenttiin on tulvinut kansalaispalautetta ACTA-sopimuksesta ja suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet ovat saaneet siitä osansa. Mep Carl Haglundin mukaan liikkeellä on myös paljon väärää tietoa.

Euroopan parlamentin tiedotustoimiston pressikahveilla puhuneiden suomalaismeppien mielestä huomio on kiinnittynyt liikaa sopimusprosessiin sisällön sijasta. Kritiikkiä on saanut muun muassa sopimukseen liittyvä salamyhkäisyys. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että kaikki kansainväliset sopimukset neuvotellaan salassa. Näin taataan EU:n neuvottelutavoitteiden saavuttaminen ja säilytetään hyvät kansainväliset suhteet.

Väärennökset ja piratismi ovat tärkeitä asioita, mutta mepit ihmettelevät miksi mukaan on otettu kovin herkkä aihe: internet. ”Tässä ammutaan nyt tärkeää kärpästä singolla”, kiteyttää Carl Haglund. Suuren kansalaispalautteen vuoksi komissio on pyytänyt Euroopan unionin tuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko sopimus ristiriidassa EU:n kansalaisoikeuksien kanssa.

Suomen tullissa havaittiin vuonna 2011 kaikkiaan 270 tuoteväärennöstapausta. Tuotteiden arvo oli yhteensä noin 33 miljoonaa euroa. Kuva: Euroopan parlamentti.

Kaatuuko ACTAn matka parlamenttiin?

Sopimuksen on tähän mennessä allekirjoittanut 22 EU:n jäsenvaltiota, Suomi mukaan luettuna. Sopimuksen hyväksyminen vaatii kuitenkin Euroopan parlamentin hyväksynnän, minkä jälkeen ministerineuvoston on näytettävä sille vihreää valoa. Lisäksi sopimus on ratifioitava jokaisessa jäsenvaltiossa.

Näyttäisi siltä, että sopimusprosessi olisi EU:n osalta kaatumassa parlamentin äänestykseen, joka pidettäneen kesällä. Mikäli sopimus kaatuisi parlamentissa voisivat allekirjoittaneet maat silti tehdä sopimuksen keskenään, ilman Euroopan unionia.

Mep Petri Sarvamaa korostaa, että vallalla ja vastuulla on tärkeä suhde. ”Se kellä on valtaa, on myös vastuu. Tässä asiassa valta näyttäisi olevan kansalaisjärjestöillä”.

Pallo parlamentilla – myös Suomen osalta

Suomi on allekirjoittanut sopimuksen hyväksymisvaraumalla. Suomessa sopimukselle on saatava eduskunnan hyväksyntä Suomen toimivaltaan kuuluvin osin. Myös tasavallan presidentin on hyväksyttävä se, koska kyseessä on kansainvälinen sopimus.

Hallituksen esityksen valmisteluja ei ole vielä aloitettu. Pallo on nyt Euroopan parlamentilla. Mikäli parlamentti äänestää sopimuksen kumoon, se ei tule voimaan EU:ssa. Silloin ei Suomenkaan kannata viedä asiaa eteenpäin.