EU:n rahoituskehys – mistä uutta kasvua Euroopan taloudelle?

Euroopan komissio, neuvosto ja parlamentti neuvottelevat parhaillaan EU:n pitkän aikavälin budjetista vuosille 2014–2020. Jäsenmaiden päämiehistä muodostuva Eurooppa-neuvosto jatkaa huippukokouksessaan 28.–29. kesäkuuta 2012 rahoituskehysneuvottelujta komission neuvottelupaketin pohjalta.

-Suomi tukee laajalti komission ehdottamia uudistuksia, sanoo eurooppaministeri Alexander Stubb.

Ministeri Stubb osallistui alkuviikosta Euroopan komission Suomen-edustuston pressikahveille, joilla rahoituskehysneuvotteluista keskustelivat myös mepit Carl Haglund, Anneli Jäätteenmäki, Mitro Repo, Satu Hassi ja Riikka Manner. Suomea EU:n yleisten asioiden neuvostossa edustava  Stubb kertoi, että Suomi tukee muun muassa EU:n yhteisten arvonlisävero- ja finanssitransaktioverojärjestelmien kehittämistä direktiiveiksi.

– Muutokset helpottaisivat EU:n omavaraisuutta ja vähentäisivät jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia tulevina vuosina.

Hitaasti mutta varmasti

EU:n rahoituskehyksen tulisi luoda taloudelliset puitteet kilpailun ja kasvun kehittymiselle unionissa, Stubb linjaa.

– Tulevassa huippukokouksessa neuvotellaan rahoituskehyksen lisäksi laajemmin EU:n kehityksestä pankki-, vero- ja poliittisena unionina. Tulevien vuosien haasteet liittyvät erityisesti sisämarkkinoiden ja vapaakaupan kehittämiseen.

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki suhtautuu Stubbia kriittisemmin arvonlisäverouudistukseen.

– Ehdotuksen voi nähdä potentiaalisena askeleena kohti liittovaltiota, Jäätteenmäki varoittaa.

Tulevien vuosien haasteet Euroopassa liittyvät erityisesti sisämarkkinoiden ja vapaakaupan kehittämiseen, sanoo Stubb. Kuva: Euroopan komissio

Hänen mukaansa taloutta on uudistettava keskittymällä ensisijaisesti säästöihin muun muassa ulkosuhdehallinnossa. Lisäksi budjetin valvontaa pitää tiukentaa väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

Carl Haglund kannattaa omien varojen lisäämistä ja korostaa Jäätteenmäen tavoin EU-hallinnon sisäisten säästöjen tarvetta. Mitro Repo muistuttaa, että harvaanasuttujen alueiden erityistuki tulee ottaa huomioon neuvotteluissa.

Suomen tavoitteena onkin turvata maatalouden toimintaedellytykset ja säilyttää Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema alue- ja rakennepolitiikassa.

Tukia ja leikkauksia – mahdoton yhtälö

Rahoituskehysneuvotteluja vaikeuttaa unionin toimielinten keskinäinen eripura. Alexander Stubbin mukaan Suomi ajaa noin 10 prosentin leikkauksia komission antamiin ehdotuksiin. Keskusteluun osallistuneet europarlamentaarikot painottavat, että säästötavoitteet ovat liki mahdottomat toteuttaa, jos maataloustuet halutaan säilyttää ennallaan. Hassi ja Manner ihmettelevät neuvottelutilanteen epäjohdonmukaisuutta — toisaalta painotetaan säästöjen tarvetta, toisaalta halutaan turvata tukien saatavuus tulevina vuosina.

EU:n rahoituskehyksen ratifiointi siirtynee vuoden 2013 keväälle, sisäisten ristiriitojen hidastaessa neuvotteluja. Aun perin pitkänaikavälin budjetin oli  tarkoitus varmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Lue lisää

Eurooppa-neuvoston huippukokous kesäkuussa: www.european-council.europa.eu