Talouskriisi kiristänyt verotusta EU-maissa

Arvonlisäverojen nousu kiristi verotusta monissa EU-maissa vuonna 2010, kertoo komission alkukesästä julkaisema raportti. Kireintä verotus on Tanskassa, jonka kokonaisveroaste oli 47,6 % bruttokansantuotteesta vuonna 2010. Keveintä verotus taas oli Liettuassa eli 27,1 % BKT:sta. Suomen vastaava luku oli 42,1.

EU-maat kovempia verottajia kuin muut OECD-maat 
 

Läntisistä teollisuusmaista verotus on edelleen selkeästi kovinta EU-maissa, joissa kokonaisverotuksen keskiarvo vuonna 2010 oli 38,4 % bruttokansantuotteesta. Keskimääräinen veroaste USA:ssa oli 24,5 % ja Japanissa 26,9 %. Euroopan ulkopuolisista OECD-maista vain Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa veroaste ylitti 30 % BKT:sta. EU:n ulkopuolisista maista myös Norja (42,9 %) ja Islanti (35 %) kuuluvat korkean verotuksen maihin. 

Työ tuo melkein puolet EU-maiden verotuloista
 

Työn verotus kääntyi vuonna 2010 lievään nousuun. Kuva: Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuosituhannen alusta on työn verotus tasaisesti keventynyt EU-maissa, mutta vuonna 2010 kääntyi lievään nousuun. Keveintä työn verotus oli keskimäärin Maltalla (21,7 %), Portugalissa (23,4 %) ja Bulgariassa (24,4 %). Sen sijaan Italiassa työn kokonaisverotus on korkeimmalla tasolla (42,6 %) samoin kuin Belgiassa 42,5 %. Suomessa vastaava prosenttiluku oli 39,3.

Lukuja tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että työn kokonaisverotus koostuu yleensä henkilökohtaisesta tuloverosta ja erilaisista sosiaaliturvamaksuista, joista jälkimmäiset ovat monissa jäsenmaissa henkilökohtaista tuloveroa huomattavasti korkeampia.

Arvonlisäveron nosto paikkaa pudonneita verotuloja 
 

Talouskriisin seurauksena monissa EU-maissa verotulot putosivat roimasti erityisesti vuona 2009. Useissa jäsenmaissa pudonneita verotuoja onkin paikattu kulutusverotusta ja erityisesti arvonlisäveroa nostamalla. EU-maissa tämä veroluokka tuottaakin keskimäärin kolmanneksen verotuloista.

Elintarvikkeistakin saatavaa arvonlisäveroa on nostettu useissa jäsenmaissa talouskriisin seurauksena. Kuva: Kaupan liitto

Useat eurokriisistä kovimmin kärsineet maat ovat nostaneet kulutusverotusta suhteellisesti eniten. Vuonna 2008 vain Portugali nosti alvia, mutta kuusi jäsenmaata jo 2009 ja kahdeksan 2010. Kreikassa alv-taso on noussut neljällä prosentilla ja Romaniassa viidellä. Kulutusta verotetaankin EU:ssa nyt selkeästi kovemmin kuin vielä ennen talouskriisiä. Silti arvonlisäverojen tasot vaihtelevat edelleen huomattavasti maittain. Alin alvin taso on Luxemburgissa (15%) ja Kyproksella (17%). Korkeinta alvia maksetaan Unkarissa (27%) ja Ruotsissa ja Tanskassa (25%). Suomen vastaava prosenttiluku on 23.

Yleisesti ottaen kulutusverojen osuus koko verokertymästä on korkeampi alemman kokonaisveroasteen maissa. Mm. Bulgariassa kulutusverojen osuus on yli puolet koko verokertymästä, kun taas esim. Suomessa noin kolmannes.

Yhtenäinen verotus EU:ssa vielä kaukana 
 

Kun puhutaan välittömästä verotuksesta, kuuluu se EU:ssa edelleen kansalliseen toimivaltaan eli jäsenvaltiot päättävät miten paljon ja ketä verottavat. Mm. yritysverotus, pääomaverotus tai henkilöverotus vaihteleekin suuresti jäsenvaltioiden välillä. Viime vuosina runsaasti keskusteltu ns. tasaveromalli on otettu käyttöön muutamassa EU:n uusista jäsenmaista, mutta muuten erot EU-maiden verotusjärjestelmissä ovat merkittäviä.

Verotuksen harmonisointia on toteutettu EU:ssa yhteisellä lainsäädännöllä lähinnä vain arvonlisäverojen ja valmisteverojen kohdalla. Yhteisiin sääntöihin pohjautuvat mm. tavanomainen ja alennettu arvonlisäprosentti. Alempaa arvonlisäveroa voidaan soveltaa esimerkiksi elintarvikkeisiin ja lääkkeisiin. Yhteisillä säännöillä on määritetty arvonlisäveron minimitasot, mutta jäsenvaltiot päättävät muuten itse miten korkealle tasolle arvonlisäverotuksen asettavat. Valmisteveroja kannetaan polttonesteistä, tupakkatuotteista ja alkoholista.

Välillistä verotusta on harmonisoitu, jotta sisämarkkinat toimisivat eli tavaroiden ja palvelujen kauppa yli rajojen olisi mahdollisimman jouhevaa. Tarkoituksena on samalla varmistaa, että jäsenvaltiot saavat verotuloja ja veronkierto ja kilpailun vääristyminen estetään.

Tietoa verotuksesta Euroopan komission sivuilla (englanniksi)

Komission vuosittainen raportti (englanniksi)