Eurooppalainen avaruusnäyttely esittelee avaruustutkimuksen hyötyjä
Kaikissa EU-jäsenmaissa kiertävä, Euroopan komission järjestämä European Space Expo –näyttely esittelee eurooppalaista avaruustutkimusta ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Näyttelyyn voi tutustua Helsingin Kampissa 17.-21. elokuuta kello 10-18.
Näyttely kertoo kuinka avaruustutkimuksella hankitaan tietoa maapallosta ja edistetään ympäristönsuojelua. Teknologian avulla kyetään sekä ennakoimaan luonnon katastrofeja ja humanitaarisia kriisejä että vastaamaan niihin tehokkaasti. Avaruusteknologian avulla voidaan myös luoda tehokkaampia liikennejärjestelmiä niin maassa, vedessä kuin ilmassakin. Yhteisellä eurooppalaisella avaruusohjelmalla vahvistetaan EU:n roolia kansainvälisessä avaruustutkimuksessa.
Euroopasta avaruusteknologian itsenäiseksi asiantuntijaksi
Euroopan yhteinen avaruuspolitiikka on kasvava ala. Tavoitteena on, että EU:sta kehittyisi riippumaton toimija avaruusteknologian saralla.
Aktiivinen avaruusteknologioiden kehittäminen on EU:n mukaan tärkeää eurooppalaisen innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn kannalta.
Monet Space Expossa jo vierailleet ovat yllättyneet kuinka laajasti avaruustutkimus vaikuttaa eri aloilla. Samaa mieltä on myös puolustusministeriössä työskentelevä Mika Kaijamo.
– Suomen mukanaolo näissä projekteissa on tärkeää. Avaruustutkimuksella on niin monta osa-aluetta että kehitys vaikuttaa niin rivikansalaiseen kuin vaikka teknologiaekspertteihin tai muihin asiantuntija-aloihin. Ja onhan sillä välitön vaikutus Euroopan riippumattomuuteen, Kaijamo toteaa.
Eurooppalaista huipputeknologiaa
Eurooppalaisten lippulaiva Galileo on maailman ensimmäinen siviilitarkoitukseen rakennettava satelliittinavigaatiojärjestelmä. Ohjelma on tällä hetkellä toimeenpanovaiheessa. Heidi Kuusiniemi Suomen Geodeettiselta laitokselta arvioi, että järjestelmä tulee valmiiksi vuosien 2015-2018 välisenä aikana.
Eurooppalaisella satelliittinavigaatiolla pystytään kehittämään muun muassa pelastusoperaatioiden tehokkuutta ja liikennejärjestelmien toimivuutta turvautumatta unionin ulkopuolisiin osapuoliin.
– On tärkeää että Eurooppa saa oman navigaatiojärjestelmänsä – se tekee meistä kilpailukykyisemmän ja lisää sitä kautta myös tutkimuskapasiteettia ja teknistä osaamista, Kuusiniemi painottaa.
Maailmassa on tällä hetkellä kaksi toimivaa satelliittinavigaattorijärjestelmää: amerikkalainen GPS ja venäläinen Glonass. Vaikka molemmat ovat sotilaallisiin tarkoitusperiin suunniteltuja järjestelmiä, niitä käytetään nykyään myös siviilitehtävissä. Satelliittinavigaatiojärjestelmillä tuotetaan muun muassa karttapalveluita, joita käytetään autojen ja matkapuhelinten paikannusohjelmissa. Myös lentokoneissa käytetään samaa teknologiaa.
Kaukokartoituksella tutkitaan maapallon tilaa
Kaukokartoituksen avulla tarkkaillaan muun muassa jäätiköitä ja napa-alueita, merivirtauksia, maankosteutta, merien suolaisuutta, maa-alueiden käyttöä ja metsien hyvinvointia.
Euroopan yhteisellä kaukokartoitusjärjestelmällä (GMES) tähdätään hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseen. Ohjelman avulla voidaan muun muassa ennakoida ja ehkäistä ilmastonlämpenemisestä aiheutuvia haittoja.
Tutkimuksen avulla saadun tiedon soveltaminen liikenne-, ympäristö- ja ulkopolitiikassa on eurooppalaisen avaruusohjelman keskiössä. GMES-tekniikkaa käytetään muun muassa merien tarkkailussa, rajavartioinnissa sekä luonnonkatastrofien ja sotilaallisten kriisien hoidossa.
Kaukokartoitus Suomessa
Suomen ympäristökeskus käyttää kaukokartoitustutkimuksen avulla saatuja tietoja esimerkiksi järvien ja Itämeren tilan tutkimiseen. Myös maa-alueiden käyttöä ja asuttujen alueiden suhdetta maatalous- ja metsäalueisiin voidaan tutkia kaukokartoitustutkimuksen avulla. Satelliittikuvia käytetään päivittäiseen ympäristönseurantaan.
Lue lisää:
Euroopan komissio: Avaruustutkimus (englanniksi)
Kaukokartoitus, ympäristöministeriö