EU haluaa lisää luomua

EU:n maatalouspolitiikkaa ollaan uudistamassa vuoden 2013 jälkeen. Uudistuneen yhteisen maatalouspolitiikan tulisi vastata yhä paremmin muun muassa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin.

Nykyisin myös parlamentilla vaikutusvaltaa maatalousasioihin

EU:n maatalouspolitiikka on perinteisesti ollut alue, missä Euroopan parlamentilla ei ole ollut sananvaltaa. Tilanne on kuitenkin muuttunut Lissabonin sopimuksen myötä. Euroopan parlamentilla on nyt valtaa myös yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

Euroopan komissio antoi lokakuussa 2011 lainsäädäntöehdotuksensa maatalouspolitiikan uudistamisesta. Neuvosto on jo aloittanut neuvottelut esityksestä parlamentin valiokuntien kanssa ja työ jatkuu tämän syksyn aikana.

Parlamentin kanta maatalouspolitiikan uudistamiseen valmistunee loppuvuodesta ja ensi vuoden alkupuolella saadaan lopullinen lainsäädäntöpaketti yhteisen maatalouspolitiikan suuntaviivoiksi vuosille 2014-2020.

Ruokameppi Petri Sarvamaa haluaa edistää puhtaan ruoan asiaa

Petri Sarvamaa toimii varajäsenenä Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa. Kuva: petrisarvamaa.eu

Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok./EPP) on työskennellyt Euroopan parlamentissa viime maaliskuusta lähtien. Sarvamaa peri meppi Ville Itälän valiokuntapaikat tämän siirryttyä työskentelemään Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen. Liikennevaliokunnan ja budjetin valvontavaliokunnan lisäksi Sarvamaa toimii varajäsenenä maatalousvaliokunnassa – ainoana suomalaisena.

– Nämä valiokuntapaikat sopivat minulle erinomaisesti. Maatalous ja ruoka kiinnostavat erityisesti ja olenkin nimennyt itseni epävirallisesti ”ruokamepiksi”, Sarvamaa totesi Meppikahvit-tilaisuudessa Tampereella.

Kiinnostus ruokaan kasvaa

Sarvamaan mukaan Euroopan maatalouden olosuhteet tulevat muuttumaan rajusti seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana. Ilmaston lämpeneminen muuttaa maatalouden luonnetta väistämättä myös Suomessa.

Ruoka, sen koostumus, alkuperä, terveellisyys ja eettisyys kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän. Suhtautumisemme ruokaan on muuttunut valtavasti, eikä vain nuoremmissa ikäluokissa. Sarvamaa sanoo pistäneensä merkille erityisesti, kuinka ruokakaupoissa myös seniorikansalaiset tutkivat nykyisin ahkerasti tuoteselosteita

Tavoitteena lisää luomu- ja lähiruokaa

Suomen hallitus on sitoutunut kotimaisen luomutuotannon kasvuun ja monipuolistumiseen tulevina vuosina. Maa- ja metsätalousministeriö tavoittelee luomupeltoalalle 20 % kasvua vuoteen 2020 mennessä.  

Ruoan alkuperä kiinnostaa eurooppalaista kuluttajaa. Kuva: Euroopan komissio 

Euroopan unionin suoraan rahoittamat maataloustuet ovat uudistumassa uuden lainsäädäntöpaketin myötä. Uudistuksen myötä lisätukea saavat muun muassa viljelijät jotka noudattavat EU-asetusten tarkkoja ilmasto- ja ympäristöehtoja. Uudella järjestelmällä lisätukea myönnetään myös pientilallisille viljelijöille EU:ssa.

Petri Sarvamaa uskoo, että lähi- ja etenkin lumuruoka ovat nyt nosteessa myös EU:n maatalouspolitiikassa.

– Yhteisen maataloupolitikkan uudistaminen on kuitenkin tuskallisen hidasta.  Ensimmäiset askeleet uudistumisessa otetaan jo kaudella 2014-2020. Mutta suurempi muutos ehtii vasta vuonna 2021 alkavalle kaudelle, Sarvamaa arvelee.

Mepit ja muut EU-asiantuntijat keskustelevat ruoasta ja EU:sta myös Seinäjoella perjantaina, 31.8. Ohjelman löydät täältä:

EU arjessa -tapahtuma Seinäjoella 31.8. 2012

Lue lisää:

Maa- ja metsätalousministeriö, maatalouspoliittisen lainsäädäntövalmistelun eteneminen