EU arjessa –päivä Seinäjoella haastoi ruokamaakunnan keskustelemaan EU:n vaikutuksista
Miten EU vaikuttaa arkeemme? Miten EU:ssa voi vaikuttaa? Mitä mahdollisuuksia EU tarjoaa ruokamaakunnalle? Näitä kysymyksiä pohdittiin 31. elokuuta kun EU arjessa –kiertue saapui Seinäjoelle.
Etelä-Pohjanmaalla vierailivat päivän aikana muun muassa mepit Liisa Jaakonsaari, Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Hannu Takkula. Päivän järjestelyistä vastasivat Eurooppatiedotus, Euroopan komission Suomen edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto.
Ohjelmassa oli avoin keskustelutilaisuus, toritapahtuma sekä vierailut Kauhajoen ruokamessuille ja paikallisiin oppilaitoksiin. Eteläpohjalaisten suhtautumista Euroopan unioniin mittaava kysely julkistettiin samana päivänä.
Seinäjokelaisen Juurella –ravintolan keittiömestari Jani Unkeri pitää oman maakunnan ruoan saatavuuden turvaamista erittäin tärkeänä. Tarvetta olisi maakunnan omalle lähiruokatukulle. Kuva: Petri Olli, Studio StreetEU ja ruokamaakunta
EU ja ruokamaakuntamme –keskustelutilaisuudessa maakuntajohtaja Asko Peltola kertoi EU:n tuomista positiivisista vaikutuksista maakuntaan. EU-rahalla on ollut vaikutusta esimerkiksi Foodwest -osaamiskeskuksen, Epanet -professuurien ja Ruokaprovinssi –hankkeen syntymiseen. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kansainvälistymisessä taas näkyy EU:n koulutusohjelmien merkitys.
Maa- ja metsätalousministeriön lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen kertoi hallitusohjelmaan kirjatusta lähiruokaohjelmasta. Lähiruoka on mahdollisuus ja trendi, joka tulee kestämään. Yksi ongelmista on lähiruokatuotteiden saaminen jakeluketjuun. Viljanen peräänkuulutti lisää markkinointirohkeutta: ruokahankkeisiin olisi saatava enemmän yrityksiä mukaan.
Ruokaseminaarissa Seinäjoen Framilla panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että lähiruoka on kestävä trendi. Kuva: Harri Varhama, EurooppatiedotusEuroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Eikka Kosonen totesi EU:n linjauksen maatalouden harjoittamisesta koko unionin alueella edelleen olevan voimassa. Uuden, vuonna 2014 alkavan tukikauden neuvotteluja käydään parhaillaan.
Vaikuttaminen tulevaan maatalouspolitiikkaan on mahdollista; on vain tunnettava kohteet ja viestin on oltava selkeä, korosti Kosonen.
Ruoka on myös politiikkaa
Ruokaa tarkastellaan EU:ssa terveellisyyden, ympäristön, maatalouspolitiikan, etiikan sekä kuluttajien näkökulmista. Sirpa Pietikäisen mielestä EU tarvitsisi oman ruokakomissaarin, jotta nähtäisiin kokonaisuus.
Pietikäinen lähes tulistui kun puheenaiheeksi nousi kilpailuttaminen.
– EU ei todellakaan estä ostamasta lähiruokaa! Julkisissa hankinnoissa voi vaatia esimerkiksi, että peruna on saatava kahdessa tunnissa pellolta keittiöön.
Kaikki mepit pitivät direktiivien ylitulkintaa yleisenä ongelmana Suomessa.
Ylistaron lukiossa mepit Liisa Jaakonsaari ja Hannu Takkula korostivat erityisesti kielten ja historian opiskelun tärkeyttä. Kuva: Harri Varhama, EurooppatiedotusPetri Sarvamaa uskoo, että paine lähiruokaan syntyy nimenomaan politiikan keinoilla. Lähiruoka todettiin paneelissa kaiken kaikkiaan erinomaiseksi brändiksi ja matkailuvaltiksi. – Kaikissa maissa tosin pidetään nimenomaan oman maan ruokaa laadukkaimpana ja parhaana, muistutti Liisa Jaakonsaari.
Seuraavaksi EU arjessa -kiertue pysähtyy Lappeenrannassa 5.10.
Eteläpohjalaisten suhtautumista Euroopan unioniin mittaava kysely
