EU saa ensi kesänä uuden virallisen kielen

Kroatia lähenee EU-jäsenyyttä, jonka on määrä toteutua 1. heinäkuuta 2013. Näin EU saa 28. jäsenmaansa ja 24. virallisen kielen. Maan EU-jäsenyyden myötä eurooppalaisille avautuu uusi näkymä eteläslaavilaiseen kieleen ja rikkaaseen kirjalliseen perinteeseen.

    -Jugoslavian aikana kroatian kieli eli yhdenmukaistamispyrkimyksistä huolimatta vahvana, kertoo suomentaja Kari Klemelä. Kuva: Euroopan parlamentti

 Kroatia vai kroaatti ?

– Kielen oikeasuisesta suomenkielisestä nimestä käydään edelleen keskustelua, kertoo kroatiankielistä kirjallisuutta yli kymmenen vuotta kääntänyt suomentaja Kari Klemelä. Kielitoimiston vuoden 2012 sanakirjan mukaan kielestä käytetään nykyään sanaa kroatia. Kroaatti on vanhentunut muoto.

Länsi-Balkanin alueen kielet kuten kroatia ovat selvästi omia kieliään, eivät murteita, vakuuttaa Turussa Euroopan kielten päivänä puhunut Klemelä. Kuva: Juhana Tuomola, Eurooppatiedotus

Entisen Jugoslavian alueen kielipaletti on rikas eivätkä kielten väliset maantieteelliset rajat ole aina tarkkoja.

Eteläslaavilaisia kieliä puhuu noin 32 miljoonaa ihmistä. Kroatiankielisiä on Kroatiassa 4 miljoonaa maan 4.4 miljoonasta asukkaasta. Äidinkielenään kroatiaa puhuvia on kaikkiaan noin 5,5 miljoonaa. Kieltä puhutaan Kroatian ulkopuolella Montenegrossa, Serbian Vojvodinassa, Bosnia-Herzegovinassa, osassa Keski-Italiaa, Itävallan Burgenlandissa, Unkarissa, Slovakiassa ja Yhdysvalloissa.

Kroatian kielessä on seitsemän sijamuotoa, kolme sukua ja kolme päämurretta. Kirjoituksessa käytetään latinalaisia aakkosia. Käytössä on 30 foneemia eli äännetyyppiä, joista viisi vokaalia ja 25 konsonanttia.

Kroatia ja sen sukulaiskielet etääntymässä toisistaan

Kroatian kieli vahvistui yleisen kansallistunteen nousun myötä 1800-luvulla. Kielen kehittymistä määritti tietty vastakkainasettelu suhteessa unkarin kieleen. Vuonna 1850 kroatiankielisen älymystön edustajat solmivat Wienin kirjakielisopimuksen, jolla luotiin pohja yhteiselle kirjakielelle ja oikeinkirjoitukselle.

Jugoslavian kuningaskunnan synty vuonna 1918 merkitsi voimakkaan kansallisen yhtenäisyyden korostamista yli kielellisten ja etnisten rajojen Tämä johti mm. kroatian ja serbien kielten välisten erojen kieltämiseen, kertoo Klemelä. Toisen maailmansodan jälkeen syntyneessä sosialistisessa Jugoslaviassa serbokroatiasta tuli virallinen kieli vuonna 1954. Tämäkään ei silti häivyttänyt kielten välisiä huomattavia eroja. Kroatian kieli palasikin Jugoslaviassa ”viralliseksi” kieleksi 1974.

Euroopan unionin laajentuminen Länsi-Balkanilla jatkuu Kroatian liittyessä unioniin. Montenegrolla ja Serbialla on jo ehdokasmaa-asema. Kuva: Eurooppatiedotus 

Itsenäistyneessä Kroatiassa on 1990-alusta alkaen rakennettu tietoisesti vahvaa omaa kieli-identiteettiä. Vanhoja ilmaisuja ja sanoja menneiltä vuosikymmeniltä on palautettu käyttöön.  Sukulaiskielet serbia, bosnia ja kroatia ovat viimeisen 20 vuoden aikana eriytyneet voimakkaasti, luonnehtii Klemelä lähihistorian kehitystä. 

– Silti vanhemmat ihmiset käyttävät edelleen usein serbokroatiaa kanssakäymisessään naapureiden kanssa, kertoo myös sloveniankielistä kirjallisuutta suomentanut Kari Klemelä.

 EU:n kielivyyhti kasvaa – mikä muuttuu?

–  EU on perheyhteisö, ei sulatusuuni. Niinpä EU:ssa kaikki viralliset kielet ja sen myötä myös kaikenkieliset tekstit ovat tasavertaisia, muistuttaa komission käännöstoimen emerituspääjohtaja Juhani Lönnroth. Kroatian kieli saakin EU:n perussopimusten nojalla tasavertaisen aseman muiden virallisten kielten kanssa.

Lönnroth listaa kroatian kielen ”virallistamisen” tuomia haasteita.

– Pääurakka on EU:n koko lainsäädännön eli  acquis’n  100 000 sivun kääntäminen. Myös EU:n toimielinten pitää ottaa uusi kieli käyttöön ja haltuun. Tästä aiheutuu noin 50 miljoonan euron kulut vaatien 220 henkilötyövuotta. Lisäksi järjestetään rekrytointikilpailut kroatian kääntäjille, koulutetaan nykyisiä EU-kääntäjiä osaamaan kroatiaa ja ostetaan alihankintana freelance-palveluita.

– Myös EU-kääntäjien työkalut kuten termipankit ja käännösmuistit pitää saattaa ajan tasalle. Kroatian kieleen itseensä tarvitaan varmasti uusia EU-termejä, arvioi Lönnroth.

Tulevatko monikielisyyden rajat vastaan?

Emerituspääjohtaja Juhani Lönnrothin mukaan monikielisyyden rajat EU:ssa eivät ole tulleet vastaan. Kuva: Juhana Tuomola, Eurooppatiedotus

EU:ssa virallisia kieliä on ensi vuonna 24 ja kielten välille on tulossa 552 mahdollista käännösyhdistelmää. Mikäli EU:n laajentuminen jatkuu voi  virallisia kieliä olla tulevaisuudessa lähemmäs 30 ja mahdollisia käännösyhdistelmiä yli tuhat.

– Näyttää siltä, että paluu yhteen kahteen kieleen EU:ssa ei ole kuitenkaan enää mahdollista, arvioi Juhani Lönnroth.

– Englanti on EU:n työelimissä käytetyin työkieli, sillä tuotetaan nykyään ¾ teksteistä. Vielä kymmenen vuotta sitten ranskan osuus oli puolet. Siltikään englannista tuskin voisi tulla enää ainoa EU:n käyttämä kieli.

Lönnrotin mukaan on hyvä muistaa, että kääntämisestä aiheutuneet kulut ovat EU:ssa alhaiset eli noin yksi prosentti koko EU:n budjetista. Tällä tuotetaan mm. EU-käännöksiä suomeksi 60 000 sivua ja suomesta muille kielille 6000.

– Toistaiseksi monikielisyyden rajat EU:ssa eivät ole tulleet vastaan. Lisäksi kehittyvä kieliteknologia tarjoaa hyviä apukeinoja tulevaisuudessa vaikka kielipaletti kasvaisikin, Lönnroth sanoo luottavaisena tulevaan.

Lue lisää:

EU:n laajentuminen: Ehdokasmaat