Arktiset asiat esillä Euroopan unionissa
Arktista aluetta koskevat kysymykset ovat pitkään poreilleet pinnan alla Euroopan unionissa. Tosin talouskriisi sekä arabikevään mullistukset ovat osaltaan lykänneet arktisten kysymysten käsittelyä. Kesällä EU-komissio viimein esitteli pitkään valmistelemansa raportin, jossa luotiin katsaus vuoden 2008 arktisen tiedonannon jälkeen tapahtuneeseen kehitykseen ja tulevaisuuden näkymiin.
Arktisen tiedonannon konkreettiset tavoitteet
Tiedonannossa esitetään konkreettisia toimia arktisen alueen tutkimuksen ja kestävän kehityksen tukemiseksi. Lisäksi raportti painottaa ympäristöystävällisten tekniikoiden kehittämistä merenkulun ja kaivostoiminnan tarpeisiin.
– Arktisen alueen kehitys korostaa entisestään ilmastonmuutoksen torjumista ja vaikuttaa yhä enemmän Euroopan unioniin niin strategiselta ja taloudelliselta kannalta kuin ympäristöasioissakin. EU haluaa edistää arktisen alueen valtioiden yhteistyötä ja tuoda esiin alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen tarpeet, EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton totesi tiedonannon yhteydessä.
Tiedonannossa jalostetaan edelleen myös vuonna 2008 esitettyä ajatusta EU:n arktisen informaatiokeskuksen perustamisesta. Komissio viimeistelee parhaillaan kilpailutusta, jonka voittaja laatii vaikutusarvioinnin arktisen alueen kehityksestä. Arvioinnissa pyritään selvittämään verkostopohjaisen, arktisiin kysymyksiin keskittyvän informaatiokeskuksen toimintaedellytyksiä.
Suomi on esittänyt informaatiokeskuksen sijoittamista Rovaniemelle, Arktisen keskuksen yhteyteen .
– En voisi ajatella sopivampaa sijoituspaikkaa EU:n arktiselle informaatiokeskukselle kuin Rovaniemi, Catherine Ashton totesi aiemmin keväällä 2012 vieraillessaan ulkoministeri Tuomiojan kanssa Rovaniemellä.
EU-jäsenvaltioiden ulkoministereiden on määrä käsitellä komission tiedonantoa ulkoasiainneuvoston kokouksessa tässä kuussa. Myös Euroopan parlamentti laatii lausunnon.
Komission tiedonannolla käynnistetään myös arktisten valtioiden, alkuperäiskansojen ja muiden asiasta kiinnostuneiden toimijoiden välillä vuoropuhelu, jonka tarkoituksena on arktisen alueen EU-politiikan tarkentaminen.
Suomen arktinen tulevaisuus?
Ulkopoliittinen instituutti järjesti 18. syyskuuta Helsingissä arktista aluetta käsittelevän seminaarin. Suomen arktinen tulevaisuus? -tilaisuudessa pohdittiin kuinka muun muassa ilmastonmuutos, teknologinen kehitys sekä muutokset geopoliittisessa tasapainossa vaikuttavat alueen tulevaisuuteen ja mikä on Suomen rooli alueella.
Seminaarissa puheenvuoron pitäneen ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan syy arktista kohtaan kasvavan mielenkiinnon taustalla on kuitenkin pohjimmiltaan murheellinen ja pelottava.
– Ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy kaikista rajuimmin ja dramaattisimmin juuri arktisilla alueilla, joilla maailman keskilämpötilan yhden asteen nousu toteutuu vähintään kaksinkertaisena, Tuomioja totesi.
Ulkoministerin mukaan arktinen alue on nousemassa kansainvälisen huomion keskiöön. Tämä edellyttää lisätiedon saamista alueelta sekä pikaisia toimenpiteitä.
– Keskeisiä elementtejä arktisessa keskustelussa ovat yhteistyövaraisuus, keskinäinen riippuvuus, luottamus ja avoimuus, sanoi Erkki Tuomioja.
– Kestävän kehityksen kannalta on olennaista, että alueen luonnonvaroja hyödynnetään hallitusti ottaen huomioon taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ympäristövaikutukset, painotti ulkoministeri Tuomioja.
Hallitusohjelma linjaa Suomen arktiset tavoitteet
Ensimmäistä kertaa myös Suomen hallitusohjelmassa linjataan arktisen politiikan tavoitteita. Hallituksen on myös määrä käsitellä Suomen arktisen politiikan linjauksia ja painopisteitä lokakuusa. Arktisia linjauksia valmistelemaan ministeriöihin onkin nimitetty arktiset vastuuvirkamiehet.
Suomen arktista politiikkaa on linjattu myös vuonna 2010 hyväksytyssä Suomen arktisessa strategiassa. Arktisella tapahtuvan nopean kehityksen vuoksi strategia on kuitenkin päätetty saattaa jälleen ajan tasalle ensi kevääseen mennessä. Uudistetussa strategiassa tullaan aiempaa laajemmin huomioimaan eri toimijat, kuten elinkeinoelämän edustajat, tutkimus- ja rahoitusinstituutiot, pohjoisia toimijoita ja saamelaiset.
Euroopan unioni on hakenut pysyvän tarkkailijan asemaa Arktisessa neuvostossa. Ulkoministeri Tuomiojan mukaan EU täyttää tarkkailijoille asetetut kriteerit, joten Arktisen neuvoston odotetaan tekevän tarkkailija-asemaa tukevan päätöksen ensi keväänä.
Suomen Arktinen Seura arktista keskustelua edistämään
Suomen arktinen tulevaisuus? -seminaaria edelsi Suomen Arktisen Seuran perustamiskokous. Seuran tarkoituksena on seurata arktisen alueen kehitystä ja vaikuttaa arktista aluetta koskevissa kysymyksissä edistäen Suomen etuja. Tavoitteen saavuttamiseksi seuran on tarkoitus järjestää aiheeseen liittyviä seminaareja sekä ylläpitää yhteyksiä arktisia alueita käsitteleviin järjestöihin, tutkimuslaitoksiin ja yliopistoihin.
Seuran hallituksen puheenjohtajaksi valittu STX Finland Oy:n varatoimitusjohtaja Timo Suistio totesi Suomen geopoliittisen aseman olevan edelleen enemmän kuin mielenkiintoinen, sillä Suomi sijaitsee pohjoisessa idän ja lännen välissä ihanteellisella kauppapaikalla.
– Suuret öljy-, kaasu- sekä mineraalilöydöt lisäävät tulevaisuudessa edelleen arktisen alueen strategista mielenkiintoa ja taloudellista merkitystä, Suistio totesi.
Luonnonvarat kiinnostavat arktisen maiden lisäksi myös muita, minkä vuoksi Suistion mukaan myös alueen ulko- ja sotilaspoliittinen painoarvo tulee kasvamaan.
Tiivistelmä Ulkopoliittisen instituutin järjestämästä seminaarista on luettavissa UPI:n internetsivuilta, osoitteesta http://www.fiia.fi/fi/event/495/ Sivuilla voi myös kuunnella ulkoministeri Erkki Tuomiojan pitämän puheenvuoron.