Kielitaito on valttia EU:n tuomioistuimessa
EU-tuomioistuimessa ovat käytössä kaikkien kahdenkymmenenseitsemän EU-jäsenmaan viralliset kielet. Oikeudenkäyntikieli vaihtelee vastaajasta riippuen mutta tuomioistuimen yhteinen kieli on ranska. Tuomioistuimen käännösyksikössä kuhinaa riittää: siellä työskentelee yli 900 henkilöä eli lähes puolet koko tuomioistuimen henkilöstömäärästä.
Eurooppatiedotuksella oli mahdollisuus tutustua tuomioistuimen käännösyksikön työhön sekä harjoittelijan että konkarin näkökulmasta.
Helmi Arola
Miten päädyit harjoittelijaksi EU-tuomioistuimen käännösyksikköön?
– Valmistuin oikeustieteen maisteriksi Turun yliopista viime vuonna.
Kuulin juristi-lingvisteistä ensimmäistä kertaa kun Suomen käännösyksikön päällikkö Kari Liiri oli puhumassa juristi-lingvistin työstä opiskelijoille. Innostuin työstä heti, sillä olen aina ollut kiinnostunut kielistä ja kääntämisestä. Olin opiskeluaikani vaihdossa Bordeaux’ssa yhdeksän kuukautta, koska halusin parantaa ranskan taitoani. Suomeen palattuani päätin opiskella oikeustieteen ohella myös ranskan kääntämistä ja tulkkausta, osittain myös juristi-lingvistin töitä silmällä pitäen. Suoritin siitä perusopinnot. Oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuttuani hain harjoitteluun EU:n tuomioistuimeen ja pääsin sinne vielä samana vuonna.
Millaisia työtehtäviä teit harjoittelijana?
Helmi Arola on kiinnostunut palaamaan juristi-lingvistin tehtäviin tulevaisuudessa. Kuva: Heikki LajunenSain harjoittelijana tehdä samoja töitä kuin juristi-lingvistitkin eli käänsin tuomioistuimen asiakirjoja – tiedoksiantoja, ennakkoratkaisupyyntöjä, julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksia ja tuomioita – ranskasta ja englannista suomeen. Harjoittelijan työ tuntui mielekkäältä ja vastuulliselta, sillä kääntämiäni tekstejä käytettiin alusta alkaen.
Millaista oli työskennellä monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä päivittäin?
Suomen käännösyksikössä työskentely ei sinänsä erityisesti eroa työskentelystä suomalaisessa työpaikassa, koska kaikki lähimmät kollegat ovat suomalaisia. Kääntäminen tuntuu mukavalta ja älylliseltä haasteelta – kysymyshän on siitä, miten tietyn juridisen ajatuksen saa välitettyä oikein vieraalla kielellä. EU:n tuomioistuin on työpaikkana monikielinen ja -kulttuurinen. Siellä työskennellessä oli tunne siitä, että on lähellä tärkeiden EU-oikeudellisten ratkaisujen syntymistä.
Miksi kannattaisi hakea harjoitteluun EU-tuomioistuimeen?
Sain harjoittelusta hirveästi irti – opin juridista kääntämistä, mutta myös koko ajan ikään kuin ohimennen EU-oikeutta. Tuomioistuimen toiminta konkretisoitui aivan toisella tavalla kuin yliopistossa oppikirjoista lukemalla. Oli hienoa nähdä läheltä, miten tuomioistuin toimii ja minkälaisessa prosessissa ratkaisut syntyvät. Kielitaito kohentui koko ajan, ja innostus oppia uusia kieliä kasvoi. Voin siis lämpimästi suositella harjoittelua kaikille ranskaa osaaville juristeille!
Aulikki Liinamaa
Miten aikanaan päädyit työskentelemään Euroopan unioniin?
Ennen tänne tuloani työskentelin Suomessa tuomioistuinlaitoksessa ja julkisella sektorilla lakimiehenä. Tie alkoi suuntautua tänne oikeastaan oikeusministeriön Eurooppa-oikeuden yksikössä työskentelyn kautta. Ministeriössä työskennellessäni sain kimmokkeen osallistua EU-tuomioistuimen juristi-lingvistikilpailuun.
EU-tuomioistuimen antamat tuomiot on aina kirjoitettu ranskaksi. Kuva: Euroopan unionin tuomioistuinTyöskentelet EU-tuomioistuimessa juristi-lingvistinä – mitä käytännössä teet?
Käännän EU-tuomioistuimessa ja jäsenvaltioiden tuomioistuimissa laadittuja oikeudellisia asiakirjoja eri kielistä suomeksi. Käytännössä käännän eniten unionin tuomioistuimen antamia tuomioita, jotka on aina kirjoitettu ranskaksi. Käännän myös julkisasiamiesten ratkaisuehdotuksia ja eri jäsenmaiden tuomioistuimen lähettämiä ennakkoratkaisupyyntöjä. Laatimiskielenä voi tällöin olla mikä hyvänsä tuomioistuimessa käytetyistä jäsenvaltioiden virallisista kielistä.
Miltä kieliltä käännät?
Itse käännän ranskasta, saksasta, englannista, ruotsista, italiasta, hollannista, joskus tanskastakin. Suomen osaston juristi-lingvisteillä on useita työkieliä. Kaikkein tärkeintä on äidinkielen hallinta, sillä käännämme aina vieraasta kielestä suomeen päin.
Mikä on vaativinta työssäsi?
Haastavimpia ovat ehkä tilanteet, joissa on pyrittävä selvittämään – ensin itselle ja sitten lukijalle – jokin sellainen oikeudellinen käsite, jolle ei löydy vastinetta Suomen oikeusjärjestyksestä. Tekstit, jotka sisältävät jonkin erityisalan terminologiaa, voivat edellyttää paljon selvitystyötä, eikä termeille lopulta välttämättä löydy ainakaan kovin aidontuntuisia suomenkielisiä vastineita.
EU-tuomioistuimen päätökset vaikuttavat usein myös suomalaiseen oikeusjärjestykseen – koetko olevasi aitiopaikalla?
Ilman muuta. Työn myötä on mahdollista seurata ja olla osa EU-oikeuden tulkinnan kehitystä ikään kuin reaaliajassa.
Näkyykö englannin kielen vahvistunut asema suhteessa ranskan kieleen EU-tuomioistuimessa?
Euroopan unionin tuomioistuin sijaitsee Luxemburgissa. Kuva: Euroopan komissioEnglannin vahvistuminen ei näy vielä varsinaisessa työssä, mutta jonkin verran työpaikan käytännön toiminnoissa. Joitakin vuosia sitten ei vielä olisi voinut kuvitella, että henkilöstölle suunnatut sähköpostitiedotteet laadittaisiin sekä ranskaksi että englanniksi, mikä nykyään on jo melko tavallista.
Kuinka neuvoisit juristi-lingvistin uraa suunnittelevaa?
Tuomioistuimen kääntäjien on oltava juristeja koulutukseltaan. Työssä on hyötyä kaikesta juristin työkokemuksesta ja kaikesta kielitaidosta, erityisesti ranskasta.
Miten vietät vapaa-aikaa Luxemburgissa?
Täällä voi harrastaa liikuntaa tai kulttuuria siinä missä muuallakin. Kun pikkukaupunki kyllästyttää, maan sijainti ja erinomaiset liikenneyhteydet tekevät matkustamisen helpoksi. Bändejä voi helposti käydä katsomassa naapurimaissakin. Saksan Bundesligan jalkapallo-otteluihin tulee myös retkeiltyä.
