Reilu Eurooppa?
Eurooppatiedotus julkaisi 1. lokakuuta Reilu Eurooppa? kirjan, joka käsittelee EU-yhteistyötä sisä- ja oikeusasioissa. Julkaisutilaisuudessa virisi vilkas keskustelu siitä, kuinka reilu Eurooppa kansalaisiaan kohtaan on. Kirja ei anna kysymykseen suoraa vastausta, sillä näkökulma vaihtelee paperittomasta maahantulijasta hyvinvoivaan eurooppalaiseen keskiluokkaan.
Reilu Eurooppa? -kirja julkistamisseminaarissa panelisteina oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola, lakimies Sakari Vuorensola, dosentti Thomas Wallgren sekä sosiologi Mervi Leppäkorpi. Kuva: Raino Heinonen, UMArjen helpottamista
Oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astolan mukaan Suomi haluaa tiivistyvää Euroopan unionin oikeudellista yhteistyötä sellaisissa asioissa, joita Suomi ei voi yksinään hallita.
Oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola ja dosentti Thomas Wallgren keskustelevat kansalaisuuden merkityksestä Euroopan unionissa. Kuva: Raino Heinonen, UM.Suomalaisyritykset toimivat maailmalla. Ihmiset liikkuvat esimerkiksi työn perässä yhä enemmän rajojen yli. Tämä tuo jatkuvasti uudenlaisia tilanteita arkeemme. Syntyy rakkauksia ja riitoja. EU-lainsäädäntö tulee apuun esimerkiksi avioerotilanteessa kahdesta eri EU-maasta kotoisin olevan puolison kohdalla. Tuoreimpana esimerkkinä Astola nimesi viime kesänä hyväksytyn ja vuonna 2015 voimaantulevan perintöasetuksen.
– EU-lainsäädäntö tulee apuun erityisesti silloin, kun kaikki ei menekään hyvin, Astola tiivisti. Tavallaan siis minäkin voisin sanoa: missä EU, siellä ongelma – ja lisätä: onneksi on näin, koska silloin löytyy myös ratkaisu!
Laittomat vai paperittomat?
Maahanmuuttopolitiikka on yksi keskeinen ja polttava osa EU:n oikeudellista yhteistyötä. Perusta sille luotiin jo vuonna 1999 Tampereella pidetyssä huippukokouksessa. Lainsäädännön kehittäminen poliittisten suuntaviivojen tueksi on vienyt aikaa.
EU:n tavoitteena on ollut laittoman maahanmuuton ehkäisy sekä ihmiskaupan torjuminen. Vapaa liikkuvuus-verkoston kansalaisaktivisti, sosiologi Mervi Leppäkorpi haluaisi kuitenkin kyseenalaistaa koko laittoman maahantulon käsitteen.
Reilu Eurooppa? -kirja julkistettiin Pikkuparlamentin Kanslaisinfossa pidetyssä yleisötilaisuudessa maanantaina 1.10.2012. Kuva: Raino Heinonen, UM.– Ei pitäisi enää puhua maahan tulevista ihmisistä uhkakuvien kautta. Kukaan ei ole laiton. Tulisikin puhua paperittomista tai dokumentoimattomista henkilöistä, sanoi Leppäkorpi.
Leppäkorven mukaan laillisten maahantuloväylien vaikeuttaminen johtaa laittomiin tekoihin kuten ihmiskauppaan.
Frontex – turvallisuuden takaaja vai pakolaisten palauttaja?
Lakimies Sakari Vuorensola EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexista korosti puheenvuorossaan, että Frontex ei valvo ulkorajoja, vaan EU-jäsenmaat valvovat. Myös Vuorensolasta olisi tärkeätä kehittää laillisia maahantulon keinoja.
Frontex kouluttaa rajavartioita, tekee uhka-ja riskianalyysejä ja sekä yhteensovittaa jäsenmaiden yhteisiä rajavalvontaoperaatioita. Virasto myös seuraa tutkimus- ja kehitystyötä rajavalvontateknologian alalla.
Frontex ei palauta pakolaisia lähtömaihin
Frontexin lakimies Sakari Vuorensola ja kansalaisaktivisti Mervi Leppäkorpi olivat samaa mieltä siitä, että keinoja laillisen maahanmuuton edistämiseksi tulisi kehittää EU:ssa. Kuva: Raino Heinonen, UM.– Ensinnäkään pakolaisia emme palauta, sillä tuo termi pitää sisällään oikeuden turvapaikkaan. Toiseksi jäsenvaltiot tekevät aina itse palautuspäätökset. Frontexin tehtävänä on avustaa jäsenmaita tarvittaessa, totesi Vuorensola.
Dosentti Thomas Wallgren halusi muistuttaa ajatuksesta, jonka mukaan kaikki maailman ihmiset ovat meistä kuuden kättelyn päässä.
– Veneissä henkensä uhalla Eurooppaan matkaavat ovat jopa meistä noin neljän kättelyn päässä. He ovat siis osa eurooppalaista arkeamme myös. EU:n oikeus- ja sisäasiat on kansalaisten asioita! Eikä arki ole vain helppoa ja mukavaa, muistutti Wallgren.
Reilu Eurooppa? – kirjan voit tilata maksutta täältä:
Eurooppatiedotuksen tilauslomake
Reilu Eurooppa? – kirja pdf-muodossa, (12,6MB, 109 sivua)
Reilu Eurooppa? – kirjan julkistamistilaisuus Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa ma 1.10.2012
