Sisämarkkinoista vipuvoimaa talouskriisiin?
Euroopan unionin sisämarkkinoiden luomisesta on kulunut tänä vuonna 20 vuotta. Sen kunniaksi on vietetty teemaviikkoa ”Yhdessä uuteen kasvuun”. Sisämarkkinat luotiin helpottamaan ihmisten, tavaroiden kuin palveluiden vapaata liikkumista Euroopassa.
Sisämarkkinat luovat uusia mahdollisuuksia
Kansalaisten vapaus valita asuin-, opiskelu- ja työpaikkansa sijainti sekä matkustaa vapaasti on lisääntynyt 20 vuoden aikana Euroopassa. Kuluttajille on tarjolla monipuolisempi tuote- ja palveluvalikoima. Yrityksille sisämarkkinat ovat puolestaan avanneet pääsyn huomattavasti suuremmille markkinoille.
Suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri iloitsee sisämarkkinoiden saavutuksista.
– EU on tällä hetkellä maailmankaupan suurin talousalue 17 %:n osuudellaan. Ilman sisämarkkinoita tämä tuskin olisi mahdollista, Kumpula-Natri painottaa.
Sisämarkkinat tärkeässä roolissa talouskriisin taltuttamisessa
Hyötyjen lisäksi sisämarkkinoihin liittyy varsinkin meneillään olevan talouskriisin mukanaan tuomia haasteita. Kansanedustaja Juho Eerolan mielestä sisämarkkinoiden suurin haaste liittyy työvoiman vapaaseen liikkumiseen.
– Työvoiman vapaa liikkuvuus lisää harmaata taloutta ja halpatyövoiman vuoksi hidastaa palkkakehitystä kohdemaassa, Eerola toteaa.
Sisämarkkinoiden uskotaan kuitenkin olevan tärkeässä asemassa talouskriisin taltuttamisessa.
Euroopan komission esitys toisesta sisämarkkinapaketista julkaistiin lokakuun alussa. Sen mukaan organisaatioiden verkottuneisuus EU:ssa, digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen sekä kansalaisten ja yritysten vapaan liikkuvuuden tukeminen ovat keskeisiä tekijöitä, joilla sisämarkkinoita tulee lähivuosina kehittää.
Suomi tukee digitaalisia sisämarkkinoita
– Digitaalisten sisämarkkinoiden täydellinen hyödyntäminen voisi tuoda jopa neljän prosentin kasvun bruttokansantuotteeseen, Miapetra Kumpula-Natri toteaa.
Osittain digitaalisten sisämarkkinoiden luomisessa on onnistuttu. Puhelinyhtiö Vertun hallituksen tuore puheenjohtaja Anssi Vanjoki rohkaisee Eurooppaa tarttumaan rohkeammin digitaalisen maailman tarjoamiin mahdollisuuksiin. Avoimen koodijärjestelmän tukeminen olisi tässä ensimmäinen askel. Erityisesti elektronisen maksamisen mahdollisuuksia tulisi hänen mukaansa laajentaa. Lisäksi vastuuta kuluttajan omasta turvallisuudesta Internetissä voisi siirtää yksilölle.
– Vastuun siirtäminen yksilölle itselleen on digitaalisessa verkossa paljon turvallisempaa kuin mitä se on kadulla, Vanjoki huomauttaa.
Digitaalisessa maailmassa ei ole olemassa selkeitä rajoja, vaan toiminta siellä koostuu toiminnasta kaikkialla eikä rajoitu pelkästään Euroopan unionin rajojen sisälle.
– EU:n sisämarkkinoita kehitettäessä on huomioitava, että suuri osa maailmantalouden tapahtumista tapahtuu EU-rajojen ulkopuolella, toteaa kansanedustaja Mikael Junger.
Toimivat sisämarkkinat kansalaisten Euroopassa
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja työministeri Lauri Ihalainen korostavat sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista sisämarkkinoilla. Pietikäisen mukaan ilman työmarkkinoita ja perusturvaa kattavaa sosiaalista unionia ei voida puhua aidosta kansalaisten Euroopasta.
Ihalainen painotti, että sosiaalisen ulottuvuutta ja kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä tulisi kehittää rinnakkain.
– Suomen hyötyminen sisämarkkinoista edellyttää sitä, että muualta tulevia kansalaisia ja yrityksiä kohdellaan samanarvoisesti suomalaisten kanssa, Ihalainen toteaa.
Lue lisää: