Meri- ja kalatalousrahastossa palkkapäivä

24. lokakuuta kello 3.40 saavutettiin neuvoston osittainen yhteisymmärrys Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Se on yksi keskeisimmistä virstanpylväistä matkalla kohti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta, joka määrittää reunaehdot EU:n meripolitiikan ja elinkeinokalatalouden kehittämisen rahoitukselle.

Viime vuoden lopulla saatu komission asetusehdotus analysoitiin Suomessa nopeasti. Ensimmäisen työryhmäkäsittelyn päätyttyä maaliskuussa Suomi päätti keskittyä ajamaan aktiivisesti keskeisimpiä tavoitteitaan eli vesiviljelyn ja pienimuotoisen rannikkokalastuksen tukia. Lisäksi panostettiin hallintomallin yksinkertaistamiseen.

Tavoitteiden ajaminen päätettiin aloittaa kaikkein eniten parantamista vaativasta asiakokonaisuudesta eli vesiviljelyn tukijärjestelmästä. Suomi laati ehdotuksen

Risto Lampinen kalastusneuvoston kokouksessa 24. lokakuuta. Kuva: Euroopan neuvosto

kyseisten artikloiden muuttamiseksi ja haki tukea ensin Virolta, Saksalta, Ranskalta ja Espanjalta. Ehdotus sai niiltä tuen pienin muutoksin, ja vajaan kahden työntäyteisen kuukauden vyörytyksen jälkeen sen takana oli 18 jäsenmaata. Kaikki näytti hyvältä.

Mutkia matkassa

Jostain syystä Tanska ei puheenjohtajana kuitenkaan ottanut ehdotustamme lainkaan huomioon, vaan yhdessä komission kanssa ehdotti kompromississaan palaamista vanhaan tukijärjestelmään. Alkoi uusi, ankara työ puheenjohtajan käännyttämiseksi. Se edellytti edellä mainitun 18 jäsenmaan koalition aktivointia uudelleen muun muassa Coreper-käsittelyä varten.

Yhdellä urani tärkeimmistä työlounaista saimme Tanskan kanssa luotua myönteisen ilmapiirin. Tanskan puheenjohtajuuden loppukauden ajan toimimme heidän luottopelaajanaan vesiviljelyn osalta. Väliaikainen takaisku kääntyi hyödyksi myös siinä mielessä, että Tanskan ja Suomen välisen luottamuksen ansiosta saimme vesiviljelyn lisäksi sisällytettyä kompromissiin keskeiset tavoitteemme myös muun muassa sisävesikalastuksen tukien ja hylkeiden kalastukselle aiheuttamien ongelmien osalta.

Jottei prosessi olisi ollut liian yksinkertainen, myös seuraava puheenjohtajamaa Kypros katsoi asiakseen muuttaa huomattavasti vesiviljelyä koskevia artikloita. Jo kolmannen kerran jouduimme aktivoimaan jo huvenneen koalitiomme. Puheenjohtajan kanssa käydyn pitkän keskustelun jälkeen ehdotus saatiin meille hyväksyttävään muotoon.

Samaan aikaan aktivoimme yhdessä Viron kanssa keskustelun rahaston hallintojärjestelmän yksinkertaistamiseksi. Viro onneksi otti vetovastuun koalition kasaamisessa. Jälleen kesti noin kaksi kuukautta aktivoida jäsenmaat, mutta lopulta suuri enemmistö oli kannallamme.

Viimeinen ponnistus neuvostossa

Neuvoston alla meillä oli vielä muutama tärkeä tavoite saavuttamatta. Onneksi nuorten aloittavien kalastajien tuki oli jo viimeisessä, ennen neuvostoa annetussa puheenjohtajan kompromississa. Neuvostossa keskityimme hiomaan neuvottelutaktiikkaamme komission ja puheenjohtajamaan kanssa käytäviä trilateraalineuvotteluita varten. Päätöksemme keskittyä meille tärkeisiin talvikalastuksen investointitukiin ja sisävesikalastuksen tarpeisiin osoittautui oikeaksi, sillä puheenjohtaja sisällytti ne lopulliseen kompromissiin.Viimeisen tavoitteemme eli yhdennetyn meripolitiikan rahoituksen osittaisen siirron jäsenmaiden hallinnoitavaksi saavutimme ilman omaa aktiivisuuttamme.

Kaiken kaikkiaan monipolvisen ja värikkään prosessin seurauksena saimme kaikki tärkeät tavoitteemme sisällytettyä tukien periaatteita koskeviin artikloihin. Toki muun muassa jäsenmaiden välisen rahanjaon periaatteet, hallintojärjestelmä ja muutama muu olennainen kysymys jäi vielä auki. Lissabonin sopimuksen mukaisesti jäljellä ovat vielä neuvottelut neuvoston ja Euroopan parlamentin kantojen yhteensovittamiseksi. Näistä reunaehdoista huolimatta neuvoston ratkaisua voidaan pitää jo nyt kannaltamme erittäin onnistuneena, ja saimme jo osittain palkan kovasta työstä.

Summa summarum – mitä opimme   

Tärkein opetus tähänastisesta prosessista on se, että aktiivisuus neuvoston kannanmuodostuksessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on paras tapa ajaa omaa asiaa. Menestyksekkään koalitionmuodostuksen edellytys on luonnollisesti se, että pystyy tekemään konkreettisia muutosehdotuksia ja argumentoimaan vakuuttavasti niiden puolesta. Aktiivinen ote lisää työtaakkaa huomattavasti, mutta samalla pääsee vaikuttamaan keskeisesti siihen, mihin suuntaan keskustelu ja ehdotukset eri päätöksenteon vaiheissa kehittyvät. Menestys edellyttää myös ”hyvää joukkuetta”, eli yhteistyön ministeriön ja EUE:n asiantuntijoiden ja johdon välillä täytyy toimia hyvin, ja vaikuttamisverkoston pitää olla kunnossa.

Toinen opetus on se, että prosessin vaiheissa ei kannata lannistua vastoinkäymisistä. Myönteinen asenne kannattaa säilyttää aina, sillä takaiskutkin voivat silloin kääntyä voitoiksi. Eri vaihtoehdot tulee punnita huolella, mutta neuvottelutilanteissa kannattaa luottaa usein myös intuitioon. Urheilutermein voidaan todeta että ”hyvällä joukkueella on matkassaan aina myös hieman onnea”.

Risto Lampinen

Kirjoittaja on kalastusasioista vastaava erityisasiantuntija EU-edustustossa.

Suomen pysyvän EU-edustuston kolumnisarja