Uusi varainhoitoasetus

Euroopan unionin varainhoitoasetus sääntelee EU:n budjettia. Se sisältää Euroopan unionin talousarviota koskevat säännöt ja periaatteet, jotka vaikuttavat kaikkiin unionin menoihin ja tuloihin. Välittömin vaikutus varainhoitoasetuksella on niihin toiminta-aloihin, joita komissio toimeenpanee suoraan, kuten tutkimuspolitiikkaan.

EU-rahoituksen saaminen tutkimukseen helpottunee uudistuneen varainhoitoasetuksen myötä. © Tekes, Markus Sommers

Hallinnollista taakkaa keveämmäksi

Euroopan komissio julkaisi 28.5.2010 ensimmäisen esityksen varainhoitoasetuksen  uudistamiseksi. Se hyväksyttiin ensimmäistä kertaa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Pitkien neuvottelujen jälkeen neuvosto ja parlamentti pääsivät sopuun tekstistä, ja varainhoitoasetus tulee voimaan 1.1.2013. 

 Komission ehdotus koskee mm. hallinnollisen taakan keventämistä, hyväksyttävän virheriskin käsitettä, jäsenvaltioiden valvonta- ja tarkastusvelvoitteita, avustuksia ja mahdollista siirtymistä tulosperusteiseen järjestelmään, palkintoja, unionin erityisrahastoja sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia.

 Varainhoitoasetus on EU:n talousarviota koskeva yleisasetus, joka antaa pohjan myös  usein yksityiskohtaisemmalle sektorikohtaiselle lainsäädännölle. Sektorikohtaista lainsäädäntöä ollaan juuri uudistamassa osana monivuotista rahoituskehystä koskevia neuvotteluja. Uudet rahoitusvälineet on tarkoitus saada voimaan vuoden 2014 alusta.

”Uudella asetuksella parannetaan merkittävästi kaikkien EU:lta rahoitusta saavien tilannetta”, toteaa rahoitussuunnittelusta ja budjetista vastaava komissaari Janusz Lewandowski. Kuva: Euroopan komissio

EU-rahoituksen hakeminen helpottuu?

Varainhoitoasetuksen uudistamisella pyritään erityisesti yksinkertaistamaan EU-rahoituksen hakemista. Rahoituksen hallinnointia halutaan keventää ja hakumenettelyjä helpottaa esimerkiksi sähköisiä käytäntöjä lisäämällä.

Uudistamisen tavoitteena on helpottaa tutkijoiden, yritysten, järjestöjen ja kuntien mahdollisuutta saada EU-rahoitusta. Käytännössä kuitenkin vasta sektorikohtaisen lainsäädännön valmistumisen jälkeen nähdään kuinka paljon yksinkertaisemmaksi rahoituksen saaminen muuttuu.

– Uuden asetuksen myötä ainakin jotkut EU-rahoitukseen liittyvät menettelyt tulevat keventymään, mutta kokonaisuus on vielä hahmottumatta. Olisi hyvä kuulla jatkossakin   käytännön kokemuksia toimijoilta siitä, etenivätkö tavoitteet hallinnon yksinkertaistamisesta, toteaa neuvotteleva virkamies Armi Liinamaa valtiovarainministeriöstä.

Esimerkkinä hallinnon keventämisestä ovat ennakkomaksujen korot. EU:lta rahoitusta saavien ei enää jatkossa tarvitse avata erillistä korollista pankkitiliä avustukselle. Vaikka rahoista saataisiin korkoa, ei sitä enää tarvitse palauttaa EU:n talousarvioon. Sitä ei myöskään lasketa mukaan hankkeen tuloihin.

Uudistettu asetus lisää jäsenvaltioiden vastuuta EU-rahojen hallinnoimisessa. Tämä kyllä keventää EU-byrokratiaa – mutta toisaalta taas lisää hallinnointia jäsenvaltioissa.

Lue lisää:

Varainhoitoasetus (voimassa vuoden 2012 loppuun)

1.1.2013 voimaantuleva asetus unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä