EU ei vaadi ostamaan puolalaisia kumiperunoita
EU:n hankintadirektiiviä uudistetaan parhaillaan. Sen olisi tarkoitus valmistua ensi vuoden aikana. Direktiivi vaikuttaa kilpailutusasioihin kaikissa EU-maissa ja muuttaa myös suomalaista hankintalakia. Usein luullaan, että Euroopan unioni vaatii julkisten hankintojen kilpailutusta käytävän vain hintaperusteisesti. Näin ei kuitenkaan ole ollut aikaisemminkaan – eikä varsinkaan ole jatkossa uuden direktiivin myötä.
Julkiset hankinnat ja kilpailutus puhuttaa niin paikallisesti kuin EU-tasollakin. Kuva: Norden.org
Julkisissa hankinnoissa liikkuvat suuret rahat
Julkisista hankinnoista puhuttaessa on kyse suurista palvelukokonaisuuksista. Melkein viidennes koko Euroopan unionin alueen kokonaistuotannon arvosta liikkuu julkisten hankintojen kautta.
Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (EPP, kok) on mukana Euroopan parlamentissa hankintadirektiivin uudistamistyössä, sisämarkkinavaliokunnan varapuheenjohtajana.
Mep Sirpa Pietikäinen kertoi uudistuvasta hankintadirektiivistä Meppikahvit-tilaisuudessa Tampereella 9. marraskuuta.– Direktiiviuudistuksen tarkoituksena on selkeyttää kilpailutuslainsäädäntöä ja vähentää byrokratiaa. Kansallinen kysymys on sitten se, mitä kilpailutetaan. Esimerkiksi Suomessa kilpailutuksen ulkopuolelle on rajattu muun muassa jätehuolto, poliisi ja vankilat. Joissakin EU-maissa taas sosiaalipalvelut ovat kilpailutuksen ulkopuolella, Pietikäinen kertoo.
Mitä kilpailutetaan: hintaa vai laatua?
Komission hankintadirektiiviehdotuksen mukaan hinta ei ole ainoa kilpailutusperuste, vaan kokonaistaloudellisuus. Parlamentin näkemyksen mukaan sosiaaliset ja ympäristölliset seikat tulisi aina ottaa huomioon kilpailutuksessa. Kaupungin olisi esimerkiksi mahdollista valita lähiruokaa, vaikka se ei olisikaan hinnaltaan kaikkein halvinta. Näin myös pk-yritysten mahdollisuudet osallistua menestyksekkäästi kilpailutuksiin paranee.
– Kilpailutuseriä tulisi jakaa pienempiin kokonaisuuksiin. Näin paikallisten tuottajienkin olisi mahdollista pärjätä hankintamarkkinoilla. Tämä on tärkeää myös kun pyrimme ulos talouskriisistä, Pietikäinen painottaa.
Innovatiivisuus on myös yksi tärkeä EU-tavoite kun talouskurimuksesta etsitään ulospääsyä. Tulevaisuudessa innovatiivisuutta painotetaan myös julkisissa hankinnoissa: ongelmanratkaisuja voitaisiin myös kilpailuttaa, ei vain jo etukäteen tarkoin määriteltyjä hankintoja.
Hankinnat ovat arvovalintoja
Sirpa Pietikäinen on sitä mieltä, että kaupunkien, kuntien ja maakuntien tulisi valmistella hankintastrategia. Se määrittelee ne arvot ja kriteerit, joiden pohjalta hankintoja kilpailutetaan. Tämä on poliitikkojen vastuulla.
EU:n kilpailutuslainsäädäntö antaa mahdollisuuden edistää myös vaikkapa lähiruokaa ja luomua. Kuva: Norden.org– Ei pidä hyväksyä yliaikaisia, puolalaisia vakuumipakattuja perunoita tai rakennusurakoita, joita tekevät työntekijöiden oikeuksia polkevat yritykset. Vastaisuudessa myös sanktioita ja alihankkijan vastuuta tiukennetaan.
Pietikäinen haluaisi kirjata lainsäädäntöön mukaan myös kansalaisjärjestöjen roolin kilpailutuksien valvonnassa. Sellainen voisi tulla kyseeseen esimerkiksi vammaisten tai muistisairaiden palveluissa, joissa kohderyhmä ei aina itse voi antaa palautetta palvelujensa tasosta. Kansalaisjärjestöjen edustaja voisi toimia edunvalvojana sekä linkkinä palvelunsaajien ja viranomaisten välillä.
Tärkeää olisi myös kuulla palvelun tai tuotteen loppukäyttäjiä ennen hankintaprosessin käynnistämistä.
Hankintadirektiivin käsittely Euroopan parlamentissa jatkuu ensi vuoden alkuun saakka. Täysistuntokäsittely on näillä näkymin helmikuussa 2013.
Lue lisää:
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisista hankinnoista
