Mep Terho: ”Tulevissa EU -vaaleissa mausteena on muutos”
Suomalaiset europarlamentaarikot toivovat Euroopan parlamenttiin enemmän läpinäkyvyyttä. Liisa Jaakonsaari (sd, S&D), Petri Sarvamaa (kok, EPP) ja Sampo Terho (ps, EFD) uskovat, että demokraattisempi ja läpinäkyvämpi komissaarien valintatapa lisäisi myös äänestäjien kiinnostusta. Nykyisessä järjestelmässä komission puheenjohtaja ja komissaarit eivät ole kansalaisten valitsemia, mikä osaltaan saattaa pitää äänestysinnon alhaisena. Mahdolliseksi osaratkaisuksi Jaakonsaari ehdottaa mallia, jossa suurimmat ryhmät parlamentissa ilmoittaisivat jo ennen vaaleja ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi.
Mepit kertoivat näkemyksistään Eurooppatiedotuksen yhdessä eduskunnan, Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n järjestämässä seminaarissa. Kuva: Karoliina Laitinen, EurooppatiedotusÄänestäminen kannattaa aina
Äänestysintoa on syytä herätellä jo nyt, sillä seuraavat Euroopan parlamentin vaalit järjestetään puolentoista vuoden päästä kesällä 2014.
Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentti on vaalien historian aikana vain laskenut. Ensimmäisissä vaaleissa vuonna 1979 äänesti noin 62 prosenttia silloiseen Euroopan unioniin kuuluneiden yhdeksän jäsenvaltion äänioikeutetuista. Jo alkujaan suhteellisen vaatimattoman äänestysprosentin jälkeen äänestysinto on vain jatkanut tasaista laskuaan unionin samalla laajentuessa. Edellisissä vaaleissa vuonna 2009 uurnille jaksoi Euroopan unionissa enää 43 prosenttia kaikista äänioikeutetuista – Suomessa kynnys oli tosin vieläkin korkeampi, sillä täällä äänestämään vaivautui vain 40,3 prosenttia kansalaisista.
Tulevissa vaaleissa äänestysprosentin toivotaan nousevan, joten suomalaismeppien viesti paneelikeskustelun yleisölle eli tulevien äänestäjäsukupolvien opettajille olikin selvä: äänestäminen kannattaa. Petri Sarvamaa korosti, että eurovaaleissa yksi ääni painaa huomattavasti enemmän kuin muissa vaaleissa, sillä Euroopan parlamentin toiminta ei perustu hallituksen ja opposition väliseen vastakkainasetteluun toisin kuin kansallisissa parlamenteissa. Sen sijaan Euroopan parlamentissa yksittäinen meppi voi Sarvamaan mukaan vaikuttaa lainsäädäntöön jopa suoremmin parlamentaarikoiden välisissä neuvotteluissa.
Euroopan parlamentti on vahvasti poliittinen
Liisa Jaakonsaari heitti pallon vieläkin kovemmin suoraan kansalaisille.
Kansalaiset vaikuttavat suoraan Euroopan parlamentin kokoonpanoon. Kuva: European Parliament.– Kansalaiset vastaavat äänellään siihen millainen parlamentista tulee. Koko Euroopan parlamentti on poliittisempi kuin monesti kuvitellaan ja siellä vaikuttavat kansalliset poliittiset virtaukset erittäin paljon.
Sampo Terho puolestaan piti EU-kriittisten äänestysaktiivisuutta erityisen tärkeänä, jotta myös kriittinen ääni kuuluisi parlamentissa entistä kovemmin.
– Kannattaa olla aktiivinen vaaleissa, oli sitten puolesta tai vastaan, sillä ei ole olemassa elämän alaa, jota EU ei säätelisi. Jättämällä äänestämättä kriitikot ojentavat vallan niille, joita vastustavat eli juuri väärille tahoille.
Myös suomalaisten europarlamentaarikoiden vähäinen määrä muihin maihin verrattuna aiheutti paneelikeskustelussa riitasointuja, sillä Sampo Terho liitti suomalaisten edustajien määrän suomalaisten vaikutusvallan marginaalisuuteen parlamentissa. Tästä tuohtuneena varsinkin Sarvamaa korosti suomalaisten kuten kaikkien muidenkin maiden meppien toimivan parlamentissa poliittisten eikä kansallisten ryhmiensä kanssa.
– On helppoa saada se kuulostamaan siltä, että mitä me suomalaiset siellä tehdään, kun meitä on vain 13 kaikista 754:stä. Mutta silloin sivuutetaan kokonaan se, miten Euroopan parlamentti toimii, painotti Sarvamaa.
Lue lisää:
Menneistä EU-vaaleista Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston verkkosivuilla
