Ladattu ase, rippituoli ja joululahjat – kaikuja rahoituskehyshuippukokouksesta
EU-maiden päämiehet oli kutsuttu Brysseliin 22.-23.11. sopimaan unionin rahoituskehyksistä vuosille 2014-2020. Rahoituskehysneuvotteluissa jaetaan ja kerätään merkittävä määrä rahaa – tällä kertaa noin tuhat miljardia – EU:n budjettia varten. Tämä tekee tunnelmasta aina tiheän.
Marianne Huusko-Lamponen työskentelee EU-edustustossa rahoituskehyskoordinaattorina.Latautunut asetelma näkyi jo ennen Eurooppa-neuvostoa julkisuudessa. Financial Timesin etusivu vaikutti jossain vaiheessa liittokansleri Merkelin ja pääministeri Cameronin keskustelufoorumilta. Päämiehet olivat hyvin tietoisia jännitteistä kokouspaikalle saapuessaan. Alankomaiden pääministeri Rutte kertoi ovensuupressissään osallistuvansa neuvotteluihin ladattu ase taskussaan – kuvainnollisesti tietenkin.
Päätös tehdään kriisin keskellä
Ennen päämiesten kokoontumista Justus Lipsiukseen rahoituskehysneuvotteluita oli käyty jo yli vuoden ajan. Lähtölaukauksena toimi komission kesäkuussa 2011 antama rahoituskehysesitys ja sitä seuranneet kuutisenkymmentä lainsäädäntöesitystä.
Neuvotteluita oli käyty niin Puolan, Tanskan kuin Kyproksen johdolla. Eri vaiheissa oli käyty läpi Puolan puheenjohtajuuskauden perehtymisjakso, Tanskan vetämä napakka neuvottelujakso ja Kyproksen käynnistämä loppurutistus.
Kaikkia vaiheita leimasi huoli siitä, kuinka jäsenmaiden yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin hyväksyntää edellyttävä päätös olisi saatavissa aikaan pitkittyneen talous- ja finanssikriisin oloissa. Maksajien solidaarisuutta oli valmiiksi koeteltu kriisipaketeilla, mutta saajien odotukset olivat ennallaan, elleivät kriisin vuoksi jopa tavanomaista korkeammalla.
Vaikutti siltä, että hankalia asetelmia pyrittiin väistämään lykkäämällä asioiden käsittelyä eteenpäin. Ensimmäiset luvut tuotiin neuvottelupöytään myöhään, vain nelisen viikkoa ennen Eurooppa-neuvoston kokousta. Vasta noin viikkoa ennen kokousta saatiin ensimmäinen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuyn johdolla valmisteltu kompromissiehdotus.
Viime hetken rutistuksen taktiikka tiedettiin riskipitoiseksi, mutta sen avulla haluttiin välttää neuvotteluiden joutuminen täydelliseen hakaukseen ennen niiden siirtymistä päämiehille. Päämiehet joutuivatkin Eurooppa-neuvostossa aitoon neuvottelutilanteeseen, jota ei ollut varsinkaan lukujen osalta pohjustettu perusteellisesti, kuten tavallisesti tehdään.
Päämiehet aloittivat rippituolikeskusteluilla
Ensimmäiseksi päämiehet kohtasivat yksitellen Van Rompuyn ja komission puheenjohtaja José Manuel Barroson, jotka näin tunnustellen pyrkivät selvittämään kullekin päämiehelle tärkeimmät kysymykset. Kahdenkymmenenkahdeksan jäsenmaan unionissa nämä nk. rippituolikeskustelut veivät aikarajoitteista huolimatta aamuvarhaisesta yömyöhään. Käytäväpuheiden mukaan kaksikko oli käyttänyt tv-sarjoista tuttua hyvä poliisi/paha poliisi -roolijakoa jäsenmaita sovun taakse patistellessaan. Arvailujen varaan jää, miten päin roolit jakautuivat.
Ensimmäisenä iltana puolen yön aikoihin käynnistyneessä kokouksessa saatiin pöydälle Van Rompuyn johdolla laadittu uusi kompromissiehdotus, jonka arvioimiseen jäsenmaille annettiin puoli vuorokautta. Van Rompuy oli pitänyt esityksessään keskeisimmän muuttujan – rahoituskehyksen kokonaistason – ennallaan leikaten komission esitystä noin kahdeksallakymmenellä miljardilla eurolla.
Samalla esityksessä muutettiin varojen käytön painopisteitä suuntaan, jonka Van Rompuy arvioi vastaavaan paremmin jäsenmaiden tavoitteita. Tämä merkitsi käytännössä koheesio- ja maatalousrahoitukseen aiemmin esitettyjen leikkausten pienentämistä.
Rahoituskehysratkaisuun palataan alkuvuodesta
Aidon ratkaisuesityksen merkkinä pidettiin sitä, että esitykseen oli sisällytetty joukko nk. joululahjoja eli tietyille jäsenmaille syystä tai toisesta tarjottuja erityisrahoituseriä. Tämä ennusmerkki ei valitettavasti pitänyt paikkansa. Päämiehet totesivat perjantaina illan suussa, että liian paljon yksityiskohtia oli vielä ratkaisematta, joten asiaan joudutaan palaamaan alkuvuodesta 2013.
Ratkaisun lykkääntyminen ei ollut yllätys, sillä rahoituskehyssopua ei ole koskaan saatu pakettiin yhdessä Eurooppa-neuvostossa. Neuvotteludynamiikka on poikkeuksellinen, kun jokainen jäsenmaa pyrkii minimoimaan maksunsa ja maksimoimaan saantonsa, eikä nollasummapelissä synny koalitioita. Yksimielisyysvaatimus takaa sen, että kaikkien näkemykset huomioidaan, mutta ratkaisun löytäminen kestää.
Kaikkien kannalta reilun – tai yhtä epäreilun – ratkaisun rakentelemiseen otettiin nyt lisäaikaa, vaikka sitä helpottavia uusia elementtejä tuskin on neuvottelupöydälle nostettavissa. Myönteistä jatkon kannalta on, että tähän päädyttiin ilman äänen korottamista tai neuvotteluista ulos kävelemisen uhkaa.
Kello käy, joten toivottavaa olisi, että ratkaisu saataisiin kätilöityä kulisseissa mahdollisimman pian vuoden 2013 puolella. Näin voitaisiin varmistaa EU-ohjelmien ja -rahoituksen jatkuminen ilman suurempia viiveitä.
Van Rompuyn syyshaiku
Päämiehet olivat varautuneet koko viikonlopun kestävään rahoituskehysvääntöön, joten vapaa viikonloppu tuli varmasti monelle iloisena yllätyksenä. Van Rompuy julkaisi viikonlopun jälkeen Facebookissa uuden haiun. Ehkä vapaa viikonloppu synnytti siis jotain kaunista ja pysyvää. Haiku saattaa kertoa jotain myös siitä, millaiseksi Van Rompuy tunsi olonsa kahdenkymmenenkahdeksan päämiehen keskellä.
Autumn end november:
The night has fallen / The bare branches can be seen / Even more lonely
– Herman Van Rompuy, julkaistu 27.11.2012
Marianne Huusko-Lamponen
Kirjoittaja on EU-edustuston rahoituskehyskoordinaattori.
