Uutinen 30.11.2012

Puutavara-asetuksella halutaan laiton puu kuriin

EU:n puutavara-asetusta on määrä ryhtyä soveltamaan 3.3.2013 alkaen. Asetuksella pyritään vahvistamaan puuntuottajien vastuuta Euroopan unionin sisämarkkinoilla. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjataan kansallisella tasolla. Suomessa asiaa hoitava viranomainen on Maaseutuvirasto (Mavi).

Suomen metsälaki edellyttää, että Suomen metsiä hoidetaan taludellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Kuva: Maa- ja metsätalousministeriöSuomen metsälaki edellyttää, että Suomen metsiä hoidetaan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Kuva: Maa- ja metsätalousministeriö

Uusi asetus koskee sekä kotimaisten että maahantuotujen puutavaroiden ja puutuotteiden sisämarkkinoille saattamista ja kauppaa. Asetus on osa sekä kauppa-, ympäristö-, kuin kehityspolitiikkaa. Lähtökohtana on että puu on laitonta kunnes toimija pystyy toisin todistamaan.

Eri mailla eri käytännöt

Unionin jäsenmaat tulevat tulkitsemaan uutta asetusta eri tavoin. Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tatu Torninaisen mielestä esimerkiksi Suomessa tiedonvaihto eri organisaatioiden välillä on ollut toistaiseksi laiskaa. Viestintää tullien, metsäkeskusten ja Mavi:n välillä tulee jatkossa kehittää.

Toistaiseksi kansainvälinen, laillinen puukauppa on perustunut vapaaehtoisiin kumppanuussopimuksiin. Muun muassa Indonesialla ja EU:lla on ollut sopimus vuodesta 2011. Kuva: EuropeaidToistaiseksi kansainvälinen, laillinen puukauppa on perustunut vapaaehtoisiin kumppanuussopimuksiin. Muun muassa Indonesialla ja EU:lla on ollut sopimus vuodesta 2011. Kuva: Europeaid

Suomessa vastuu alkuperätiedoista on sillä, joka tuo puun EU:n sisämarkkinoille. Meillä ei erikseen valvota sisämarkkinoiden puukauppaa. Monissa maissa valvonta on laajempaa ja tiukempaa. Tulevaisuudessa puutavarakauppaa käyvien riskiarviointi tulee tiukkenemaan myös Suomessa.

Torniainen käyttää esimerkkinä toista pohjoismaata, joka soveltaa EU-asetusta tiukasti omaan lainsäädäntöönsä.

–  Esimerkiksi Tanskassa on paljon keittiökalusteita valmistavia yrityksiä, jotka käyttävät eksoottisia puulajeja materiaaleinaan. Siksi Tanska on valmistautunut hyvin tulevaan asetukseen jo nyt. Alan yrityksiin tullaan jatkossakin kiinnittämään erityishuomiota muun muassa tarkastamalla toimijoiden verotiedot. Puun alkuperä on pystyttävä todistamaan.

Mavi: Tarkkailija vai tarkasteltava?

Maaseutuvirasto on nimitetty asetuksen toimivaltaiseksi viranomaiseksi Suomessa. Viraston tehtävänä on arvioida ja valvoa, että kotimainen ja tuontipuu Suomessa ovat laillisesti markkinoilla. Mavi:n ylitarkastaja Marko Lehtosalo korostaa että puutavara-asetuksen valvominen on prosessi.

– Toimijoiden on pidettävä säännöistä kiinni niin kutsutun ”Asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän” (dds) puitteissa. Kyse on jatkuvasta seurannasta. Arvioimme asianmukaiset dokumentit vuosittain ja aina kun puutavaran toimittaja tai alue vaihtuu.

Mavi on asetuksen täytäntöönpanija, ei säätäjä.

– Euroopan komissio tarkastelee toimintaamme säännöllisesti ja meidän on raportoitava omista toimistamme eteenpäin, Lehtosalo huomauttaa.

Kotimaisen puun osalta vastuu laillisesta hakkuusta kuuluu metsänomistajalle. Kuva: Maa- ja metsätalousministeriöKotimaisen puun osalta vastuu laillisesta hakkuusta kuuluu metsänomistajalle. Kuva: Maa- ja metsätalousministeriö

Tulevaisuudessa Mavi työskentelee yhteistyössä tullin sekä tullin riskianalyysikeskuksen kanssa. Kotimaisen puun laillisuuden takaamiseksi Suomen metsäkeskus on Mavi:n tärkein yhteistyökumppani.

– Toistaiseksi tilanne on ollut haasteellinen, koska tulli ei jaa tietoja Mavi:n kanssa.  Yhteistyötä on tulevaisuudessa tiivistettävä. Se miten valvonta ja tietojen jakaminen käytännössä järjestyvät, selvinnee kun asetuksen soveltaminen Suomessa alkaa, Lehtosalo toteaa.

Lisää byrokratiaa turhaan?

Puutavara-asetuksella pyritään kitkemään harmaata taloutta ja takaamaan, että kaikki toimijat ovat vastuullisesti samalla lähtöviivalla puutavarakaupassa. Ympäristöpoliittisesta näkökulmasta maailmanlaajuinen laiton puunkorjuu vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen, ilmastonmuutokseen sekä metsäkatoon.

Yhteiskunnallisesti taas maailman metsät ovat resurssi joiden liiallinen hakkuu aiheuttaa konflikteja sekä usein ongelmia alkuperäis- ja paikallisyhteisöille.

Viranomaiset tietävät, että pienet toimijat joutuvat uudelleen arvioimaan resurssinsa vastata asetuksen velvoitteisiin ja täyttää uudet kriteerit jatkaakseen markkinoilla.

– Asetuksia ei tehdä kaupankäynnin vaikeuttamiseksi, mutta joskus niillä saattaa olla sellainen vaikutus. Laittomuuden seula ei kuitenkaan voi olla erilainen isoille ja pienille toimijoille, Lehtosalo painottaa.

Laittoman puutavaran osuutta maailman markkinoilla on vaikea arvioida.

– Yksittäistä lukua on mahdoton sanoa, arviot vaihtelevat 3-40 % välillä, Mikä osuus tästä päätyy EU:n alueelle on selvittämättä, Torniainen toteaa.

Uudella asetuksella pyritään minimoimaan laittoman puutavaran määrä unionin sisämarkkinoilla.

Lue lisää:

Puutavara-asetus astuu voimaan 3.3.2013

Tähän uusi asetus velvoittaa: Asianmukaisen huolellisuuden järjestelmä (dds)

Maaseutuvirasto

Maa- ja metsätalousministeriö