EU:n arktisen tietokeskuksen suunnittelu käynnistyi
EU:n arktisen informaatiokeskuksen suunnittelu on käynnistynyt. Euroopan komission ympäristöpääosasto ja hanketta vetävä Lapin yliopiston Arktinen keskus ovat sopineet asiasta Brysselissä.
Valmisteleva hanke kestää puolitoista vuotta ja suunnitteluun on varattu miljoonan euron budjetti. Arktisen keskuksen lisäksi hankkeessa on mukana 18 muuta eurooppalaista arktista asiantuntijalaitosta. Suomesta mukana ovat Ilmatieteen laitos, Oulun yliopiston Thule-instituutti ja saamelaisalueen koulutuskeskus. Muut mukana olevat tahot ovat Saksasta, Alankomaista, Islannista, Puolasta, Ruotsista, Belgiasta, Ranskasta, Italiasta, Norjasta ja Britanniasta.
Yhteistyöverkoston malli vei tarjouskilpailussa voittoon
Ajatus EU:n omasta arktisesta informaatiokeskuksesta sisältyi EU:n komission ensimmäiseen arktisen politiikan tiedonantoon vuonna 2008. Rovaniemen Arktisella keskuksella on jo kahdenkymmenen vuoden kokemus arktisten asioiden tutkimisesta. Keskuksen johtajan Paula Kankaanpään mukaan Rovaniemellä oli siksi helppo tarttua asiaan.
– Koimme, että idea on tärkeä ja meidän toimintamallimme voisi hyödyttää pohjoista kehitystä laajemminkin. Ajatusta kehiteltiin yhdessä eurooppalaisten asiantuntijoiden kanssa. Komissio järjesti viime vuonna hankkeesta tarjouskilpailun, jonka meidän yhteistyöverkosto sitten voitti. Hanke kestää puolitoista vuotta ja sen jälkeen arvioidaan lopullisesti EU:n arktisen informaatiokeskuksen perustamisen tarve ja toteuttamiskelpoisuus esitetyn eurooppalaisen verkostomallin pohjalta, Paula Kankaanpää kertoo.
Valmistelevan projektin pääajatuksena on luoda tehokas tapa saattaa tieteeseen pohjaava tieto yhteen alueen omien ja sen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Käytännön työ on projektin aikana jaettu neljään osa-alueeseen, jotka ovat EU:n arktisen informaatiokeskuksen toiminnallisuuden arviointi, vaikutusprosessi, viestintä ja projektihallinto.
Arktinen alue kehittyy nopeaa vauhtia
Perimmäinen tavoite on vaikuttaa arktisen alueen kestävään kehitykseen luomalla aktiivinen eurooppalainen verkosto sellaisista instituutioista, joilla on huomattava arktinen tietämys.
– Tarvitaan tieteeseen perustuvan tiedon tehokasta käyttöä. Tätä edellyttää arktisen alueen nopea kehitys, jossa yhdistyvät mutkikkaat poliittiset, sosioekonomiset ja ympäristöön liittyvät seikat. Tiedettä ja viestintää tekevien laitosten on oltava edelläkävijöitä, joiden työ opastaa päätöksentekijöitä ja poliitikkoja hyvin perusteltuihin toimiin, painottaa Suomen arktinen suurlähettiläs Hannu Halinen.
Arktisia asioita Euroopan komissiossa koordinoivan Jamie Reynoldsin mukaan uusi projekti ei kuitenkaan itsessään merkitse EU:n arktisen informaatiokeskuksen syntyä. Silti projektissa tehtävät asiat, kuten informaatiokeskuksen toiminnallisuuden arviointi ja vaikutusarviointi, ovat ratkaisevan tärkeitä edellytyksiä keskusta koskeville päätöksille.